Omituisia asioita

Sannu haastoi Murmiksen ja minut erikseen kertomaan kuusi (VIISI! Siis oikeasti se oli viisi, mutta ajatuskatko.) omituista asiaa itsestämme. Olen bongannut tämän haasteen monessa eri blogissa ja vihdoinkin se tuli myös meille :D On ollut todella riemastuttavaa lukea omituisia asioita muista kynsibloggaajista, sillä minusta ne kaikki pienet (tai vähän isommat) outoudet tuovat kovasti lisää persoonallisuutta bloggaajiin. Siispä –

Papun pienet omituisuudet:

  1. Minusta on täysin sietämätöntä, jos jostakin on osa kateissa. Iltaisin konttaan ympäri asuntoa etsimässä puuttuvaa nuppipalapelin palasta tai viimeistä laatikosta uupuvaa puista liikennemerkkiä. Lasken lasten muoviset sammakot ja varmistan, että ämpärissä on kolme sammakkoa jokaista väriä. Minua voi kiusata monta päivää, jos jokin ei löydykään. Joulun tienoilla etsin puolitoista viikkoa päivittäin Tricky Trucks -pelin kadoksissa olevaa pientä muovista palikkaa. Olen kajahtanut.
  2. Hamstraan suklaata. Omituista siitä tekee lähinnä se, että voin olla syömättä niitä suklaita ostettuani ne. Tälläkin hetkellä kaapissa on kymmenkunta suklaalevyä, joista osa on avaamattomia, osasta on syöty muutama palanen. Tunnen oloni turvalliseksi, kun kaapissa on suklaata pahan päivän varalle, mutta en välttämättä syö sitä kovin usein.
  3. Harrastan älytöntä mikro-optimointia, mutta suuret linjat ympärilläni ovat yhtä valtaisaa kaaosta. Asunnon halki ei voi kävellä harppomatta lelujen yli, kaikki pöytäpinnat notkuvat tavaraa, lajittelemattomat puhtaat vaatteet ovat valloittaneet koko vierashuoneen… mutta luotuani pari silmäystä Exceliin tiedän omistavani 39 kpl mustia 10 millimetrin pyöreitä onyxhelmiä, 56 kpl creamrose-sävyisiä 6 mm:n Swarovskin helmiä, 33 O.P.I.-kynsilakkaa… ja niin edelleen. Huokaus.
  4. Olkapäiden pitää olla peitetty, kun nukun. Vaikka kämpässä olisi 50 astetta lämmintä, en voi nukkua, jos olkapäät ovat paljaat. Peiton / lakana / tms. pitää ylettyä olkapäiden yli. Aina. Eikä tilannetta muuta mahdollinen pyjamakaan.
  5. En ole koskaan ollut krapulassa, vaikka mittarissa on pian 37 vuotta. En ole absolutisti ja olen nuorempana juossut ihan riittämiin baareissakin, mutta koskaan ei ole tullut krapulaa. Huono viinapää saa aikaan sen, ettei koskaan tule juotua niin paljon, että aamulla olisi krapula – viimeistään kolmannen siiderin / viinilasin / tms. jälkeen alkaa nukuttaa ja kömmin sänkyyn. Edullista ja terveellistä ;D

Haastan mukaan omituisuuksia kertomaan Wasting Lifestylen Emman, Game of Polishin tytöt ja Masterpiece Pinkin Amoenan.

Kuvituksena ystävänpäiväkynteni (can’t you tell? ;) ) eli China Glazen kevätkokoelman IHANA Fancy Pants. En yleensä innostu sinisistä kynsilakoista, mutta Fancy Pants on se sääntö joka vahvistaa poikkeuksen. Tosi kiva sävy, kaunis (mutta vähän piileskelevä) shimmer ja hyvä levittyvyys. Kaksi kerrosta peittää mainiosti. Tykkään!

China Glaze Fancy Pants

  • Aluslakka: Butter London Nail Foundation
  • Värilakka: China Glaze Fancy Pants (x2)
  • Päällyslakka: Seche Vite

20 thoughts on “Omituisia asioita

  1. Hih, ihania omituisuuksia :D. Ajatellas, miten hauskaa on, kun me ihmiset ollaan erilaisia (ja omituisia!).

    1.-kohdassa minä mätän illalla palapelit (suutuspäissäni) muovikassiin ja heitän kassin johonkin jemmaan. Lajittelen palat sitten, kun lapset ymmärtää ihmetellä, mihin lelut on hävinneet. Tää on epätoivoista ”opettele siivoamaan palapelisi, kun pyydetään” -kasvatusta. :D Ps. Ei tuota tulosta.
    Suklaata meillä ei pysty hamstraamaan, koska olen nainut maailman suurimman suklaasyöpön. Aina se löytää mun kätköt.
    Ja mulla ei saa olla polvet paljaana nukkuessa :D! Jalat voi siis olla poissa peiton alta, jos on kuuma, mutta polvet pitää peittää. Mitäs me siveyden sipulit ;P.

    Ps. Paljasta nyt se kuudeskin omituisuus, johon eka rivillä viittasit ;).

    • Voi hyvä isä. En edes osaa enää lukusanoja. VIISI! VIISI! Ei kuusi! VIISI! Se on se numero, joka tulee nelosen jälkeen mutta ennen kuutosta. Huokaus. XD

      Meillä siippa nyysii lähinnä tummat suklaat, joten yleensä kaikki maitosuklaat ovat turvassa. Tiettyyn pisteeseen asti. Tosi paikan tullen se kyllä valitettavasti vetää mun tarkkaan säästelemän Fazerinanikin. Onneksi moisia pahoja paikkoja tulee vastaan vain harvoin :D

      Ihan loistavaa, että muillakin on pakkomielteitä peiton suhteen!

  2. Haha! Tunnistan itseni hyvin tuosta ykköskohdasta. Mikä siinäkin on, että ei voi lakata etsimästä ja antaa yhden muovilusikan olla hukassa vaan sitä pitää kiireessäkin etsiä jopa sohvan alta taskulampun kanssa :D Olen tartuttanut tämän pölhöyden jo tuohon kolmevuotiaaseenkin. Neiti on etsinyt merirosvolaivastaan kadonnutta pientä papukaijaa jo päiväkausia. Mä olen aivan varma, että isäntä on sen imuroinut vaikka ei mitään myönnäkkään ;)

    • Ihanaa etten ole ainoa :D Pahimmillani olen säännöllisesti etsinyt yhtä poikasen kadottamaa pikkuautoa varmaan 7 kk. Aina muistaessani etsiskelin sitä ja katsoin joka kolon. Aivan kauheaa, että sitten kun lapsi itse löysi sen jostain, se ei vielä osannut puhua niin paljon, että olisi osannut kertoa mulle missä se oli :D

    • Se ON! En yleensä ihastu sinisiin, mutta tuo on iiiiiiiiiiihana! Se tosin kuivuu vähän huonokiiltoiseksi, mutta senhän korjaa päällyslakka :)

  3. haha, mä niin allekirjoitan ton kolmosen! joka aamu astun johonkin duploon ja kiroilen ja mietin että miten vaikeaa nyt muka on kerätä ne joskus kasaan, ja kiukusta puhisten painelen järjestämään siirtokuvia värin mukaan omaan pussukkaansa..

    • *REPS* Toi osui ja upposi :D Meillä kyllä yleensä aamulla on vielä suht siistiä, kun aina illalla kerätään lelut pois lattioilta.. mutta jahka lapset on olleet hereillä tunnin verran, kaaos on taas valloittanut asunnon ;)

  4. Minä allekirjoitan kakkoskohdan. :D Tai oikeastaan se koskee kyllä ihan kaikkia makeisia, ostelen niitä ja sitten kaapit tursuaa avattua, pari karkkia kevyempiä namipusseja.

  5. Täälläkin on suklaajemma. Myös jäätelöä, karkkia, sipsejä jne. En oo mitenkään kova syömään herkkuja, varsinkaan kun oon nyt aika maaninen läskien kanssa. Mies söis, mutta oon kieltäny. Lisäksi mun herkut on kaikkee spesiaalia (just toin Ruotsista kaikkee hyvää), joten se ei voi syödä niitä, koska ei voi hakee tuosta vaan uutta tilalle ;) Ja yleensä kaikki lisäksi on vanhenemassa käsiin, joten sit lopulta syötän ne miehelle, kun ei mulla oo ees tehny mieli :D

    Ja tosiaan, nukkuessa olkapäät piiloon!

    • Auh, toikin on tuttua että sitten ne herkut vanhenee kun niitä ei muista syödä. Mulle käy harvinaisten herkkujen kanssa välillä niin että ne vanhenee koska en RASKI syödä niitä… Noloa!

      • Tuttua! Just jotku ulkomailta tuodut/saadut varsinkin. Paljon on iloa kuivahtaneesta suklaasta jne.

  6. Kohta kolmonen on NIIN totta täälläkin. Kannatan lausahdusta: ”Tyhmä pitää yllä järjestystä, nero hallitsee kaaoksen”. Kämppä on hujan hajan, mutta tiedän missä asiat ovat noin pääosin ainakin. Pikkuasiat ovat järjestyksessä; kynsilakat ja niihin liittyvät jutut, askartelutavarat, koruilutavaratkin pääosin ovat järjestyksessä. CD-levyt aakkosissa, ryynit ja säilykepurkit ojossa kaapeissa, exceleistä voi katsoa mitä artikkeleita löytyy kymmenistä vuosikerroista National Geographicejä tai mitä biisejä levyiltäni löytyy, mitä biisejä 25:stä mapista nuotteja jne jne. Suklaat menevät kuitenkin jotakuinkin heti… :D

    • Oikein! Nippelit ja nappelit listataan Exceliin, mutta muuten kämppä on kuin ketunpesä :D Mulla on kyllä vähän kaaoksessa askartelutavaratkin, mutta kynsijutut ja korujutut on aika lailla tip top :)

  7. Iiiik! Kiitos haasteesta! <3
    Mulla taas eiikinä onnistu suklaan säästäminen. Söin kerran kahdessa päivässä 3 x 350g Fazerin suklaita laatikossa. Ostin ne pahan päivän varalle. Mäkin pidän listaamisesta paljon.Mulle taas on erittäin tärkeetä, että peitto peittää varpaat.:)

    • Kahdessa päivässä yli kilo suklaata? Oot mun idoli! Kävikö sen jälkeen niin, että pari päivää myöhemmin katoit peiliin ja mietit, että mikä noista muhkuroista mahtaa olla nenä? MULLE ois käynyt niin XD

Jätä kommentti Papu Peruuta vastaus