Suuri tikkuprojekti

…eli ”Perfektionismi on sairautta!”

Tapahtuipa taannoin, että Papu bongasi Game of Polish -blogissa hienot kynsitikut. Toki omassa laatikossa oli kynsikiekkoja vaikka muille jakaa, mutta noita Mimosan tikkuja tuijottaessani keksin äkkiä monta monituista syytä, miksi minunkin olisi ihan pakko saada tikkuja.

Kynsilakkavarastossani liikkuvuus on melko suuri: uusia lakkoja tulee ja vanhoja lähtee. Kiekoissa lakat eivät koskaan pysy järjestyksessä, koska aina välistä katoaa yksi lakka ja tilalle tulee toinen. Listojen ylläpitäminen vihkossa oli myös työlästä, kun jatkuvasti sai olla viivaamassa yli ja kirjoittamassa uutta tilalle. Tikut sen sijaan… uuden lakan tikun voisi aina sujauttaa kätevästi viuhkaan oikealle paikalleen, myydyn lakan tikun taas voisi ottaa viuhkasta pois. Voi miten kätevää! Ihan pakkohan niitä on saada!

No ei kai siinä mitään: pari viikkoa myöhemmin istuin tikkupussit hyppysissäni ja suunnittelin projektin aloittamista. Nythän minulla oli sekä

tikkuja:
tikut-tikkupussi

..että kynsilakkaa:
tikut-lakkaa

Silloin kuvaan astui vakituinen elämänkumppanini, perfektionismi. Tikkujen pitäisi olla ihan täydellisiä. Ja täydellisissä tikuissa pitäisi olla kaikissa samanlaiset tekstit. Ei pelkästään tussilla kirjoitettu teksti, tai tarra, vaan siististi tulostettu tarra.

Ei minulla mitään tulostettavaa tarraa ollut, tietenkään. En ollut ikinä edes käyttänyt sellaista mihinkään. Dramaattinen isku projektin etenemiselle! Ei kun eBay-ostoksille…

Vajaa viikko myöhemmin minulla oli A4-kokoisia tulostettavia tarra-arkkejakin:
tikut-tarrakuori

Seuraavaksi tajusin, etten osaa tulostaa tarroja. Osaan toki käyttää suhteellisen uutta lasertulostintamme, mutta minulla ei ollut aavistustakaan, miten sillä tulostetaan tarroja. Se kun meinaan ei käynytkään niin helposti, että paperisäiliöön työnnetään tarra-arkki ja annetaan palaa. Oooh no.

Fiksuna ja akateemisesti koulutettuna ihmisenä päättelin sitten, että paksummat erikoispaperit pitää varmaankin syöttää tulostimeen jotenkin eri tavalla. Käsin. Ja niin alkoi opiskelu. Löysin tulostimesta suunnilleen sopivan näköisen reiän ja onnistuin jopa löytämään tulostusasetuksista käsinsyötön. Harjoittelin kartongilla, etten haaskaisi arvokkaita Englannista saakka matkustaneita tarra-arkkejani.

Ihmeiden ihme: printteri nielaisi kiltisti kartonkiarkin ja sylkäisi sen ulos tekstillä kuorrutettuna. Hurraa! Vuosien yliopisto-opiskelu ei mennyt hukkaan! (*voice dripping with sarcasm*)
tikut-printtiharjoitus

Pienessä päässäni (tämä on toki vain sanonta, sillä kukaan, joka on joskus käyttänyt numeron 59 ylioppilaslakkia, ei voi sanoa tällaista vakavalla naamalla) tuumiskelin seuraavaksi, että fonttikoon ja rivivälin pitää olla juuri oikeat, jotta tarroista tulee sopivankokoisia, ja pitkätkin kynsilakkojen nimet mahtuvat kauniisti tikulle (can you say ”Wet’n’Wild – I Gotta Confection To Make”?). Tarrat pitäisi pystyä leikkaamaan yksinkertaisesti suikaleina irti ilman, että niitä tarvitsisi enää sen enempää trimmata muuta kuin pituussuunnassa.

Voin kuulkaa vakuuttaa, että sitä fonttikokoa ja riviväliä säädettiin eräskin hetki, ennen kuin testitulostukset alkoivat näyttää riittävän hyviltä ja lopultakin pääsin tulostamaan ne tarrat.

tikut-tarratulosteet

Sitä luulisi, että kaiken tämän uurastuksen jälkeen projekti olisi ollut jo melkein pulkassa, mutta varsinainen työhän ei ollut tässä vaiheessa vielä edes alkanut. Noin 170 tarraliuskaa mahtui sievästi kahdelle arkille, eikä niiden leikkaaminenkaan ollut mitenkään erityisen haasteellista, vaan annas, kun tuli aika ruveta liimaamaan niitä.

170 tarraa on aika paljon liimattavaa. Kuvassa on liuskoista vain pieni osa, koska tein liimauksen muistaakseni neljässä erässä, ja silti se puuha ehti muodostua varsin puuduttavaksi kokemukseksi – ei vähiten siksi, että jokaisesta liuskasta piti työläästi kynsillä saada kaivettua taustapaperi irti.

tikut-tarraliuskat

Ehdottomasti työläin vaihe oli kuitenkin tikkujen lakkaaminen, tietenkin. Useimmat tikut vaativat lakkaa kolme kerrosta, ja sisäinen perfektionistini pakotti minut laittamaan tikuille myös päällyslakan, jotta lakkapinnasta tulisi kauniimpi ja sileämpi. Sisäinen perfektionistini luultavasti ajaa minut myös ennenaikaiseen hautaan.

Oma haasteensa oli myös löytää tikuille paikka, jossa ne saisivat rauhassa kuivua vuorokauden verran. Talouden jokainen vaakasuora kova pinta kun on joko neljän pienen tahmaisen käden ulottuvilla tai vastaavasti kerännyt päälleen noin kolmenkymmenen sentin tavarakerroksen asioita, joiden ei pitäisi olla neljän pienen tahmaisen käden ulottuvilla.

tikut-teksti

Lopulta, niin uskomattomalta kuin se vaikuttaakin, kaikki lakat oli saatu tikuille. Sen jälkeen täytyikin enää käyttää useampi tunti tihrustaen niitä eri värisävyjä, jotta ne tikut saisi hienosti väreittäin viuhkoiksi. Järjen olisi toki pitänyt sanoa, että homma on ihan mahdoton, koska eihän asioita voi pistää yhteen riviin, jos joutuu käyttämään kolmea eri lajitteluperiaatetta (värisävy, värikylläisyys ja kirkkaus). Järki sanoikin, lopulta, mutta sitä ennen sen sanoi aviomies.

Nyt urakka on kuitenkin ohi. Se vaikutti kynsilakkahullun Iisakin kirkolta, mutta se on nyt ohi. Lakat ovat tikuilla ja tikut viuhkoissa, joihin lopulta sain ne sellaiseen järjestykseen, jonka kanssa sisäinen perfektionistini kykenee elämään.

tikut-valmiit

Hullun hommaa, sanon minä, samalla kun hyrisen hiljaa tyytyväisyydestä valmiita viuhkoja katsellessani.

Mainokset

73 thoughts on “Suuri tikkuprojekti

  1. Vitsit miten hieno keksintö, toinen perfektionisti osaa arvostaa tällaista järjestelmällisyyttä! :D Samalla totean, että en ikimaailmassa jaksa nähdä moista vaivaa, gaah. Kiekot kelvannee toistaiseksi. Jos et sitten sattumalta halua tulla tekemään mulle samanlaisia? 8D

    • Puuh, jotenkin en ehkä nyt välttämättä halua tehdä tätä toista kertaa, varsinkaan ihmiselle, jonka kokoelma lienee ainakin tuplasti isompi kuin omani ;D

  2. AAAA Törkeen hienot! Mäkin haluuuun :D Ja juu ei tuu tapahtumaan koska=laiskuus :D Missä säilytät viuhkoja kun eikös ne oo aika isoja?

    • Hehee, siitä vaan väkertämään :D Ei noi itse asiassa ole kauhean suuria… mulla on kaikki viisi viuhkaa pienessä monitoimikorissa (16 cm x 16 cm x 6 cm) samassa kaapissa missä säilytän muitakin kynsijuttuja.

    • Kiitos :) Kiekotkin on kyllä kivoja, kun niihin voi sitten testailla erilaisia ideoita jne. joten kyllä niitä on hyvä olla olemassa :)

  3. Mäkin bongasin ne tikut aikoinaan samasta blogista ja oon tilannut itselleni ne (250 kpl) jo yli 4 viikkoa sitten (ovat kuulemma Suomen tullissa tällä hetkellä, ensi viikolla pitäisi saapua). Juuri noin mäkin ne ajattelin tehdä kuin olit itsekin tehnyt. :) En tarkalleen tiedä riittääkö tuo 250 vielä kaikkiin lakkoihin, viimeisimmän laskutoimituksen mukaan lakkoja on 288, mutta ei ne kaikki varmaankaan tikulle asti päädy… Mullakin on siis edessä aikamoinen urakka! Mutta toisaalta ootan sitä innolla… Kyllä tämä harrastus on niin ihanan hullua! :D

    • On, nimenomaan ihanan hullua! :D Ja tykkään kovasti noista viuhkoista nyt, kun sain ne valmiiksi, koska niiden avulla pysyy paljon paremmin selvillä kokoelman mahdollisista dupeista ja lähes-dupeista.

  4. mun sisäinen perfektionisti hyrisee taas tätä katsoessa. Voi kun sitä kärsivällisyyttäkin olisi vaan niin paljon että viitsisin lähteä tuohon hommaan. Pakko tyytyä toistaiseksi kiekkoihin

    • Jos ei aivan valtava kokoelma ole, niin kyllä siitä inhimillisin ponnistuksin selviää. Rohkeasti vaan! :D

  5. He-hee… ehkä vähän mainitsemaasi hullun hommaa mutta en näe mahdottomana sortua itsekin joskus tämäntyyppiseen toimintaan. Varsinkin nyt esimerkin nähtyäni. No, ovathan siistissä järjestyksessä! :)

  6. Oooo, mun sisäinen perfektionisti sai pienen välikuoleman tässä välissä kunnes nosti päänsä katkerana miettien ”Miksei mullakin ole tuollaisia?”. Eli tilaukseen meni, kiitos vinkistä ;)

  7. Ääääh, mä en tajua tosta ebaysta yhtään mitään ja itken verta, ku multa jää aina kaikki tämmötteet tärkeydet saamati :'(

  8. Tulostimeen käyvää tarrapaperia saa kyllä ihan paperikaupoista, esim. Suomalaisesta. :P

    • Joo, niin arvelinkin, mutta todennäköisesti selvästi kalliimmalla hinnalla – ja ennen kaikkea suuremmalla vaivalla :) Sieltä ne toki olisi saanut saman tien, mikä on oma etunsa, mutta kun ei ollut kiire niin oli vaivattomampaa tilata ne kotiin kannettuna ettei tarttenut lasten kanssa lähteä puskemaan päin tuulta ja sadetta :)

  9. Juuri eilen katselin omia kynsitikkujani ja sisäinen perfektionistini tuhahteli käsin kirjoitetuille ja vähän vinossa oleville lappusille, mutta tämän postauksen nähtyään sulki perfektionisti suunsa.

    On kyllä tosi hienot ja kun katselee lopputulosta niin kyllä siinä unohtaa kaiken sen vaivan :).

    • No hei, ne sun tikut herättivät minussa kateuden ja tarpeen saada omat tikut, joten taatusti ne on hienot vaikka ovatkin käsin kirjoitetut :D

  10. Ostin kiekkoja erinäisiä määriä jo kesällä ajatuksena saada kaikki lakat swatchattua, mutta sisäinen perfektionisti tappoi ajatuksen saada kaikki lakat kiekoille juurikin siitä syystä, että en saa lakkoja kiekoille sisäisen perfektionistin haluamaan sävyjärjestykseen.
    Järki tappoi juuri sisäisen perfektionistin ajatuksen tilata noita tikkuja, koska tällä hulluudella on pakko olla joku raja, ja järki sanoo, että se raja menee juurikin tässä kohtaa… ;D

    Mutta upeasti toteutettu tikkukokoelma, ei voi muuta kuin ihailla !!! =)

    • Ehei, ei kai sitä nyt tässä vaiheessa vielä aleta rajoja vetää? :D Ne hulluuden rajat voi mennä hitusen kauempana ;)

      • Juu ei, ei mene raja tässäkään. Viimeinen järjenhitunen taisi juurikin tänään kuolla. Tilasin juuri 300 tikkua, että siinä sitä on taas askarreltavaa… ;DDD

  11. Aivan upeasti toteutettu projekti, sanoo toinen perfektionisti täältä ja tuntee samalla syvää kunnioitusta urakan suorittajaa kohtaan :)

  12. Noi on kyllä häkellyttävän hienot. Itsehän myös sorruin noita tikkuja tilaamaan, mutta ihan vaan tussilla vetäisin varsiin lakkojen nimet. Mullahan on tietysti vielä mahdollisuus liimata tarrat siihen päälle, jos alkaa käsiala oikein kovasti harmittamaan ;)

    • Hmmmm. Materiaalien hankkiminen – ehkä tunti. Tarrojen viilaus, tulostaminen ja liimaus – ehkä 4 tuntia. Lakkaaminen ehkä 10 tuntia kaikkineen, viuhkojen kokoaminen – ehkä 2 tuntia. Alle 20h yhteensä, jaettuna parille viikolle. :)

  13. Aivan loistava idea! Onneksi minulla on vain vähän yli sata lakkaa tikuille sijoitettavina. Olen aina taistellut kiekkojeni kanssa. Kun suurella vaivalla ensin valitsee lakat sijoitettaviksi kiekoille, on aina jokin lakka täysin väärässä paikassa. Sehän tarkoittaa sitä, että joko kiekolta täytyy napsaista kynsi pois tai sitten tehdä kokonaan uudet kiekot. Entäs sitten, kun ostaa taas uuden sävymaailmaan kuuluvan lakan? Työ alusta tietenkin. Onko sinulla muuten ”hilunkiluja” sisältävistä päällyslakoista omat rimpsut?

    • Joo mulla on noita viuhkoja nyt viisi (tosin niistä mikään ei ole täysi eli 50 tikkua sisältävä): ensimmäisessä on neutraalit (valkeat, harmaat, mustat, hopeat), toisessa vihreät/siniset/violetit, kolmannessa ruskeat/punaiset/oranssit/kultaiset, neljännessä pinkit/fuksiat ja viidennessä kaikki glitterit/flakiet/duochromet. :)

  14. Mikä ihana järjestelmällisyys ja huolellisuus!! Ja nyt myö kaikki muut perfektionistit odotamme esittelyä kaikista viuhkista. Ihan jo henkeä salpaa valmiiksi ;)

    • No muutamasta on kuvat lähiaikoina tulevassa postauksessa, johon tarvittiin jotain kuvitukseksi, mutta varsinaista esittelyä en ole kyllä tehnyt… Voisi kai sellaisenkin toki tehdä :)

  15. JES! Olen myös tuskaillut sen asian kanssa, että lakkoja tulee lisää eikä ne sovi sinne minne kuuluisivat kiekoilla. Sisäinen perfektionistini haluaisi myös ne juuri oikeaan järjestykseen. Kiitos vinkistä. Oletko muuten tehnyt efektilakoista ja/tai glittereistä kaksi tikkua; pelkkä lakka ja esim. mustan päällä? Moni lakkahan on ihan onneton yksinään, mutta herää henkiin tummalla pohjalla.

      • Tuota kerrostusongelmaa kyllä mietin, mutta loppujen lopuksi laitoin lähes kaikki flakiet ja glitterit ihan sellaisenaan tikuille, ainoastaan Up Colorsin flakielakkoihin laitoin mustan pohjan. Tikkuja katsellessa tuntuu, että ois kyllä useampaan voinut laittaa – MUTTA, periaatteessahan tilanteen voi ratkaista silläkin, että sipaisee vaikka puoleen tikusta mustaa tuon kynnen *alapinnalle*. :)

  16. Oih ihanuutta! Järjestely-pakkomielteisyys-perfektionismi-hamsterius, se on niiiin tuttua vaikkei mulla ilmene kynsilakoissa. Nostan hattua! Oma maustelaatikkoni vaati tietysti samanlaiset lasipurkit, samanlaiset tarrat, tietynlaisen käsialan ja tietyn saman tussin. Näin 6v myöhemmin jemmaan yhä tarroja+tussia, jos joudun lisäämään tai vaihtamaan tarraa. Se on TÄRKEÄÄ! Ja koska kirjoitin ne käsin, piti hahmottelu tehdä ohuelti lyijykynällä alle vielä senkin jälkeen kun olin valinnut ”oikean käsialan”. Ja kyllä, aina kun kokkaan, laatikon avaaminen ja purkkien käyttö on erityisen nautinnollista juuri siksi kun ne purkit ovat tarroineen toivekuvani mukaiset. Ja niissä ihanissa harmaissa laatikonpohjakouruissa järjestyksessä.

    • Ihanaa, että muillakin on samanlaisia pakkomielteitä! Mulla se ei ole vielä yltänyt maustepurkkeihin saakka, mutta voin kyllä kuvitella, että jonain päivänä alan tuunata niitäkin uuteen uskoon :D

  17. Jeeeee! Mahtavaa!! Ite tein vastaavanlaiset kynsitikkarit artsy-craftsy -menetelmällä [ http://talon-ted.blogspot.com.es/2012/01/polish-therapy.html ] :) Eli ihan itse kahvinsekoitustikuista ja kynsikiekoista väsäämällä. Ja oli todella terapeuttinen projekti! Niiiiin allekirjoitan ton Jaana-Marin maustepurkkisyndrooman – mulla on sekin… Ja se TIETTY tussi siellä TIETTYJEN tarralappujen kanssa odottelemassa.. Nyt vaan kehittämään tapaa varastoida kynsitikkuja niin, että niitä voi hipelöidä viisi kertaa päivässä… :)

    • Oho, tosi päheet noi sun kahvitikuista tehdyt tikkarit! :D Sulla on kyllä luovuutta, kun keksit tehdä moiset, minä vaan tylsästi tilasin valmiita muovitikkuja :)

  18. Upeaa Papu! Näitpä paljon vaivaa. Omat tikkuni kalpenevat noiden rinnalla. Mullahan on sellaset luonnonvalkoiset tikut, jotka on siinä mielessä kivoja, koska noiin kirkkaisiin lakka kuivuu usein epätasaiseksi tai mattaiseksi. Säästyypähän päällyslakkaa. Itse olen kirjoittanut lakkojen nimet käsin tarroille. Silläkin uhalla, etten saa niistä itsekään selvää. Tulostaminen ei käynyt edes mun mielessä…

    Kiitos blogimme linkkaamisesta. Me aloittelijat olemme kiitollisia, kun saamme vähän tunnustusta omalta lempibloggaajaltamme :D

  19. Kiitos! En edes tiennyt, että niitä tikkuja on luonnonvalkeinakin? Mua kieltämättä häiritsi, kun noihin tikkuihin se lakka kuivui sellaiseksi hassun karhean näköiseksi ja vähän kiillottomaksi, mutta sen tosiaan sitten ratkaisin vetämällä päälle vielä erikseen päällyslakan (missä tietysti oli oma vaivansa siinäkin :D)

    Ja ei kestä kiittää. Pitäisi linkkailla useamminkin muihin blogeihin, kun paljon kuitenkin niitä luen ja bongaan kivoja juttuja. Samoin sivupalkin lukulista on pitänyt jo pitkään päivittää ajan tasalle! :)

  20. Mut mitäs kun ostat lisää lakkoja? Sit ku ne sais värijärjestykseen ni ostas just jonkun minkä pitäs olla siellä välissä? :D

    • No sitten etsin sille uudelle tikulle sopivan paikan ja lisään sen viuhkaan :) Ne tikut on kiinni sellaisella ruuvilla, joten mutterin irrottamalla sinne voi lisätä väliin uusia tikkuja :)

  21. Aivan täydellistä!! Arvostan todella vaivannäköäsi! :) Omat kiekot ovat olleet muuton jälkeen hukan teillä, joten tässä olisi itselläkin projektia….

    • Rohkeasti vaan urakoimaan :) Sitten kun on saanut kaiken (siis lakkatikut/kiekot) siististi järjestykseen, saa olla tosi tyytyväinen itseensä :D

      • Olisi melko sopivaa yövuoron viihdettä! Ainut vaan, että ne lakat pitää saada jotenkin raahattua sinne työmaalle…… :P

  22. Täällä toinen perfektionisti. En oo keksiny, miten swatchaisin lakat järkevästi. Oon laittanu kiekolle ja kirjottanu listoja, mutta kun äääh. Tää on toimivin idea, mitä oon ikinä nähnyt!!

    • No sitten ei muuta kun tikkuja ostamaan! Ne ei maksaneetkaan paljon, hinnat pyörii 3-4 dollarissa per 50 tikkua :)

      • No hittolainen… jos sit kesälomalla? ;) se on mun deadline myös hammaslääkäriin menon kans.

      • Hammaslääkäriin kannattaa AINA mennä mieluummin pikemmin kuin myöhemmin! Mitä pitempään vetkuttelee, sitä todennäköisempää on, että löytyy jotain ongelmia :P Minä käyn kuuliaisesti kerran vuodessa, ettei mitään pahempaa ehtisi kehittyä :D

  23. No just… Kiitoksia tästä :) menen tilaamaan tikkuja ja tarroja…minussa ei asu ( vahingossakaan edes huono )perfektionisti,mutta näytti niin hyvälle toi järjestys että otan ristin (10 muun lisäksi) kantaakseni jotta saisin omatkin yhtä hienoon järjestykseen :)

  24. Hei millä nimellä hait ebaystä?

    Ja joo, kannattas mennä hamppilääkäriin, mut ku mun pitäs ettii täältä uus. Käytin yliopistoaikoina yths:ää, johon olin tosi tosi tyytyväinen ja oli niin ihana lääkärikin. Huoh. :D

  25. Taisin juuri löytää sellaisen blogin, jota olen kaivannut! Tai toki seuraan montaa ihanaa kynsiblogia, mutta terve sarkasmisi yhteistä harrastustamme kohtaan on kovin piristävää :) Olen nauranut täällä vedet silmissä jo useampaan kertaan!

  26. Kuinka paljon maksoi ebaystä nuo tikut postikuluineen? Kun miekin oon nyt vähän aikaa asiaa hautonut päässäni ja tänään päätin että miekin haluan! :(

    • 50 tikkua maksaa myyjästä riippuen jotain $2.50-$4.00, ja noi on yleensä Kiina / Hong Kong -tavaraa, eli postitus on ilmainen. Ei ole siis kallista ollenkaan! :)

  27. pakko sanoo että VAU onpa ihanan järjestelmällisesti tehty;) kuolasinkin just noita tikkuja ebaystä jospa tilais mutta tuli sellanen mieleen että montako tikkua yhteen viuhkaan mahtuu?:)

  28. Nyt kun lakat on vihdoin tikuilla, sisäinen perfektionistini on pulassa. Glitterit, siniset, vihreät, valkoiset-mustat ja ruskeat ok. Mitä teen punaisen eri sävyjen kanssa? Oranssista lilaan ja kaikkea siltä väliltä on mahdotonta laittaa tummuusjärjestykseen niin, että näyttäisi hyvältä. Jos laittaa oranssit, lilat ja punaiset erikseen, menee melkein dupeja eri viuhkoihin niin, että joku on ihan hiukan oranssimpi kuin se puhdas punainen, jonka kanssa löytyy myös melkein dupe, mutta lilampi lakka. Näitä punaisen eri sävyjä olisi tuossa sellaiset reipas sata tikkua… HELP! Veditkö surutta rajan sinisävyisiin punaisiin ja oranssimman sävyisiin punaisiin ja ne eri viuhkoihin kun tuo punainen viuhkasi on kuitenkin kuvan perusteella niin siististi punainen?

    • No kuva vääristää vähäsen, kyllä tuossakin pikkuisen sitä vaihtelua on, mutta periaate oli kuitenkin se, että kaikki rehelliset punaiset yhteen viuhkaan, mutta jos oli lähempänä fuksiaa tai pinkkiä, niin sitten meni eri viuhkaan :) Tuossa punaisten viuhkassa on siis joitain vähän kylmempiäkin punaisia, mutta ei kuitenkaan magentaa.

  29. Kiitos kun jaoit tämän, todella hienot!! Nyt on omat tikut hankittuna ja pitäisi ryhtyä samaan urakkaan… huh. Itsekkin aikamoinen perfektionisti ja järjestelmällinen, mutta nyt pitää harkita ryhdynkö tuollaiseen liimausurakkaan kuin kuvailit vai kirjoitanko käsin… niin ja ei sitä vaakasuoraa pintaa tuohon kuivumiseenkaan täältäkään paljoa löydy… katsotaas kuin käy :)

    • Jos vain kärsivällisyyttä riittää, niin suosittelen kyllä noita tulostettavia tarroja – ne on tosi siistit ja huolitellun näköiset. :) Olipas muuten hauska palata tähän merkintään nyt tänään ja tajuta, että suurin osa lakkavarastosta on vaihtunut sitten tämän kirjoittamisen :D

  30. Päivitysilmoitus: Nail sticks | pst... handmade

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s