Isokyntisen onnenhetket

Varautukaa kuvatulvaan, sillä täällä on onnellinen isokyntinen ja paljon kuvia uudesta aaarrrteeesssta! Aiemmin kirjoitin upeasta LeaLaC B -laatasta, josta tuli heti ehkä kaikkein rakkain leimauslaattani. Olen käyttänyt siitä tähän mennessä viittä eri kuviota, ja joka kerta leimaillessani olen ollut yhtä riemastunut siitä, miten vaivattomasti se on sujunut. LeaLac B on ihan loistava laatta.

LeaLaC A -laattaa olen käynyt monta kertaa ihastelemassa Llarowella, mutta se pahus oli pitkään out of stock. Pyysin nettikaupasta automaattisen ilmoituksen, kun tuote olisi taas myynnissä, ja muistaakseni noin kuuden viikon odottelun jälkeen lopulta tärppäsi. Sähköpostin saamisesta kesti noin kaksi minuuttia, kun luottokorttini jo kärysi hämmentyneenä pohtien, mitä juuri tapahtui.

Äkkiseltään voisi tuntua, että laatta on kallis. Postikuluineen se maksoi $30.78 (mutta säästyin arvonlisäverolta, jei!), mikä saattaa toki vähän kirpaista. Laatalla on kuitenkin peräti 42 kuviota, eli se vastaa ainakin seitsemää pientä laattaa. Lisäksi kuviot ovat isokyntisen taivas, sillä ne ovat kooltaan paljon muiden laattojen kuvioita isompia. This, my dears, was money well spent!

LeaLaC A -laatasta on netissä tarjolla tosi huonosti kunnollisia kuvia, joten räpsin aivan urakalla lähikuvia laatan kuvioista. Olkaapa hyvät:

LeaLaC A Stamping Plate (1)

LeaLaC A Stamping Plate (2)

LeaLaC A Stamping Plate (3)

LeaLaC A Stamping Plate (4)

LeaLaC A Stamping Plate (5)

LeaLaC A Stamping Plate (6)

LeaLaC A Stamping Plate (7)

LeaLaC A Stamping Plate (8)

LeaLaC A Stamping Plate (9)

LeaLaC A Stamping Plate (10)

LeaLaC A Stamping Plate (11)

LeaLaC A Stamping Plate (12)

LeaLaC A Stamping Plate (13)

Hienoja, eikö? Nyt ongelmana onkin sitten se, että haluaisin päästä käyttämään suunnilleen puolta noista heti-juuri-nyt!

Likaista?

Moni ei varmaan riemusta hyppisi, jos saisi blogisiskolta jotain likaista, mutta minäpä hypin. Kas kun kyse oli likaisista marjoista aka Catricen Dirty Berry -lakasta, jonka Papu oli jossain bongannut ja heti minun värisekseni ajatellut ja saman tien minulle sen hankki hän. Kyllä hän vaan miun maun tuntee ja oikeaan osui. Ihanaihanahana, Papu sekä lakka. Kellä on ihan paras blogisisko, mitähäh? (Joo se on ihan yliveto, kun pitää myös blogia pystyssä mun potiessa olemattomia kynsiä ja kynsimasennusta…)

Mutta jo kauan sitten kynsille siis pääsi Catricen Dirty Berry, siniharmaanvioletti hololakka, josta minulle tuli ihan keväiset ja kesäiset fiilikset. Niinpä päätin leimata lakan päälle kevyitä kukkia, jotka eivät liikaa peittäisi itse lakkaa. Pitkästä aikaa kaivoin esiin Konadin laatan ja käytin jopa Konadin stamperia. Melkoinen nostalgiatrippi siis ;). Laimailulakkana oli sentään Wet ’n Wild Konadin sijaan. Nämä oli sarjassamme ihan kivat.

Catrice-dirty-berry

  • Base color: Catrice Dirty Berry
  • Stamping plate: Konad m35
  • Stamping polish: Wet’n Wild French White Créme
  • Top coat: Poshe Fast drying top coat

Niin, edellisessä postauksessani (viime vuonna :o) valittelin, että geelit korkkaa kärjistä irti. Päätinpä sitten lyhentää kaikkia kunnolla ja laittaa geelit kokolailla uusiksi. Koitin tehdä myös tosi ohuet ja siinä mielestäni hyvin onnistuinkin. Nimettömään tosi tuli joku kumma kupsu, jonka kuvastakin huomaa. Koitin myös olla erityisen tarkka, ettei iho osuisi valmisteltuun kynteen ja huolellisesti koitin sulkea kaikki kärjet. Ja taas sama juttu, korkkaa ja nyt kun oli ohuet geelit, ne myös lohkeilivat kovasti.

Seuraavaksi laitoin sitten kaikkiin kynsiin hiukan lisää pituutta muotilla, sillä siten mulla pysyy kärjet kiinni. Vaan vähän huonosti kävi taas, siitä lisää ensi kerralla.

CND Shellac – ensivaikutelmia

Joulupukki toi minulle kirjekuoren, jonka sisältä löytyi itse askarreltu lahjakortti. Lahjakortin sisällä luvattiin ”kullalle yksi UV-uuni ja tilpehöörit”. Olin miehelle monta kertaa puhunut, että geelilakkaus auttaisi varmaan lakkauksia kestämään pitempään ja olisi muutenkin kiva vaihtoehto esimerkiksi silloin, kun ollaan lähdössä vaikkapa jonnekin reissuun useammaksi päiväksi ja kynsien pitää pärjätä omillaan sen aikaa. Siispä intoa puhkuen tilasin itselleni uunin ja CND:n Shellac-tarvikkeet.

Toistaiseksi omistan alus- ja päällyslakan lisäksi ainoastaan kaksi läpikuultavaa ransislakkaa (Romantique ja Negligee), joten käytän näin aluksi geelilakkausta vain tavallisen lakkauksen alla enkä sellaisenaan. Tarkoituksena on heti alkuunsa vähän testailla Shellac-lakkauksen kestävyyttä ja katsoa, miten hyvin se kynsiläni pärjää.

Ensimmäisellä lakkauskerralla jännitti aika tavalla, kun en ollut koskaan moisien kapistusten kanssa mitään tehnyt. Geelilakka käyttäytyy eri tavalla kuin normaali kynsilakka ja on hieman vaikeampi saada levitettyä tasaisesti. Se valuu helposti kynsinauhoille, jos sitä on siveltimessä yhtään liikaa, joten huomasin hyvin äkkiä, että kannattaa pyrkiä tekemään todella ohuita kerroksia. Ensimmäiselle kynnelle lakkaa tuli aivan liian paksusti, saman käden loput neljä sormea onnistuivat kelvollisesti. Toisen käden lakkakerrokset taas olivat selvästi ohuemmat kuin ensimmäisessä kädessä, joten lopputulos oli vähintäänkin.. kirjava. Mutta ei se mitään – sen päällehän tulisi kynsilakka joka tapauksessa.

Tältä näyttivät ensimmäisen käden suht onnistuneet sormet. Pahoittelen kynsien väriä, joka buffauksesta huolimatta on aika masentava. Vaan huomatkaa, mikä kiilto on tuossa geelilakassa! ♥

Testing CND Shellac

Shellacit tuntuvat kynsillä tosi kivalta, sillä vaikka lakkaus on ohut, kynnet tuntuvat vahvoilta ja kestäviltä,  ja tietysti tuo kiilto on myös ihana. Kuvassa korostuvat nuo kynnen värjäytymät aika karusti, livenä kynnet olivat ihan suht nätit jopa näin ilman kynsilakkaa.

Seuraavalla kerralla sitten kommentteja kestosta ja kuva siitä, mitä lakkasin tuohon päälle :)

Some fava beans and…

”A census taker once tried to test me. I ate his liver with some fava beans and a nice Chianti.”  (Hannibal Lecter, Silence of the Lambs)

Nyt kun minulla on se oma versioni Macin ihanasta Blue India -lakasta, niin mitä minä sillä teen? No käytän sitä tietysti yhdessä I Love Nail Polishilta ostamani A Nice Chiantin kanssa, koska nämä kaksi lakkaa jotenkin vain ovat täydellinen pari! ♥

A Nice Chianti vetosi minuun heti kun näin sen Etsyssä, ei ainoastaan siksi, että se on nätti, vaan myös nimensä vuoksi. En löytänyt siitä vahvaa hajua lukuunottamatta mitään moitittavaa, vaan se on kynsilläkin aivan ihana ja levittyi suht hyvin. Harva glitterlakka levittyy niin täydellisen tasaisesti, ettei glitterhippujen paikkoja tarvitsisi yhtään korjailla siveltimellä tönimällä, eikä tämäkään niin täydellinen ollut, mutta silti varsin mukava.

Myös sekoittamani franken toimi erinomaisesti, joskin nämä kynnet tehtyäni päätin lisätä siihen hieman ohenninta, koska se oli hieman turhan paksua. Kuvan kynsillä on kaksi kerrosta, mutta ensimmäinen kerros oli jo lähestulkoon tarpeeksi hyvä yksinään.

Frankened Sally Hansen & A Nice Chianti by I love NP

  • Aluslakka: O.P.I. Natural Nails Base Coat
  • Värilakka: Sally Hansen feat. Papu – Blue Bangladesh (x2)
  • Glitter: I Love Nail Polish – A Nice Chianti (x1)
  • Päällyslakka: Seche Vite

Pahoittelen, että viime aikoina on ollut esillä vain todella yksinkertaisia kynsiä. Olen ostanut monta ihanaa glitterlakkaa, ja niitä on tietenkin tehnyt mieli päästä myös kokeilemaan kynsille. Lähitulevaisuudessa tulee kyllä toivottavasti jo sitten muutakin, kuin pelkkiä creme & glitter -yhdistelmiä. :)

Harppaus syvemmälle hulluuteen

Kun kaapissa on 150 pulloa kynsilakkoja, siirtokuvia vuosien tarpeiksi, glitterhileitä, erilaisia kynsinauhaöljyjä, ainakin viittä eri pikakuivattajaa, ainakin viittä eri aluslakkaa, strasseja, niittejä sun muuta, niin varmastihan tässä hulluudessa ollaan jo niin syvällä, ettei enää syvemmälle pääse? Niinhän?

Kyllä ei olla.

Seuraavaksi nimittäin tulevat pakkomielteet juuri tietynlaisista sävyistä. Saat päähäsi haluta juuri sen ainoan sävyn, jota ei yhdeltäkään isolta kynsilakkavalmistajalta löydy. Tai jos joku on sellaista joskus myynyt, niin vähintään sen valmistus on loppunut jo monta vuotta sitten eikä sitä enää saa mistään. Eikä sille ole dupea, tietenkään. Koska se sävy nyt vain kerta kaikkiaan on pakko saada, jää ainoaksi vaihtoehdoksi sekoittaa se itse.

Otamme nyt kuuuunnon harppauksen syvemmälle tähän hulluuteen… *HARPPPP* Kas noin.

Ostettuani I Love Nail Polishin glitterlakan A Nice Chianti sain päähäni himoita yhtä myyjän swatch-kuvissa käytettyä lakkaa – sitä vasemmanpuoleista sinistä, nimittäin. Sävy on aivan ihastuttava, eikä minulla ole mitään, mikä olisi edes suht lähellä sitä. Myyjältä sain kuulla, että kyseessä on Macin Blue India, jota ei enää valmisteta. Mutta kas, aika lähellä tuota sävyä olevaa Sally Hansenin Gray By Grayta eBaysta kyllä löytyi. Siispä Papu tarttui tuumasta toimeen, tilasi Gray By Grayn ja päätti sekoitella siitä oman Blue Indiansa. Kuinka vaikeaa se muka voisi olla?

Löysin kuvan, jossa lakat näkyvät kynsillä vierekkäin, ja lähdin sen perusteella sekoittamaan sävyä. Blue India on vähän tummempi ja vähän sinisempi kuin Gray By Gray, joten ensimmäiseksi kaivoin esiin Flormar 438:n, joka on hieman vihertävään taittava kirkas sähkönsininen. Lisäsin sitä GBG:hen varovasti tipoittain, kunnes tajusin, että kymmenenkään tippaa ei tietenkään täyden lakkapullon sävyä muuta oikeastaan lainkaan. Sen jälkeen lakkasin kiekon täyteen saadakseni vähän lisää tilaa alkuperäiseen pulloon ja kaadoin sinne vähän reippaammin sinistä.

Ja sitten lakkasin taas kiekon täyteen saadakseni pulloon lisää tilaa ja päästäkseni näkemään, miten sinisen lisääminen vaikutti sävyyn. Huomasi tarvitsevani kylmempääkin sinistä, joten kippasin pulloon vähän Flormar 430:a. Ja sekoitin. Ja lakkasin kiekolle. Tulos oli sinisyydeltään jo parempi, mutta lakka oli liian vaaleaa. TAAS lakkasin kiekollisen swatcheja ja sen jälkeen kaadoin sekaan mustaa (O.P.I. Black Onyx). Raivokasta ravistelua, kiekon lakkaaminen, tyytymättömyys. Vielä lisää 438:a. Vähän lisää mustaa.

Aikani värisävyjä tiirailtuani tulin siihen tulokseen, että sävy on suht lähellä, mutta liian lämmin. Sain kuningasajatukseksi lisätä sekaan hieman violettia sävyä viilentämään. Ei muuta kuin vähän O.P.I. Casino Royalea mukaan soppaan…

…ja tuloksen näette tässä:

Sally Hansen Gray By Gray...

Papu on tyytyväinen. Papu on hyvin tyytyväinen. Alkuperäinen mallikuva ja minun kuvani on otettu hieman erilaisissa valaistuksissa, mutta ainakin minun silmäni ovat sitä mieltä, että lakkojen keskinäinen sävyero näyttää kuta kuinkin oikealta. Ja mikä tietysti tärkeämpää: minusta uusi lakka on aivan ihana. Koska en ole ikinä nähnyt Blue Indiaa elävässä elämässä, en voi mitenkään sanoa, kuinka lähelle pääsin, mutta koska itse pidän lopputuloksesta, voinen sanoa tämän projektin olleen menestys.

Uusi lakkani saakoon nimekseen Blue Bangladesh. Kyllä se meinaan ainakin sen verran lähellä on alkuperäistä…

Muokkaus: Tuossa kuvan kiekolla lopullisen sävyn oikealla puolella näkyy se, miltä sävy näytti ennen Casino Royalen lisäämistä. Ero on pieni mutta oleellinen! :D

Scientifique – c’est magnifique!

Osa lukijoista varmaan muistaa valitukseni siitä, miten mikään kynsilakka ei tunnu tarttuvan kynsiini vaan lohkeaa viimeistään parin päivän päästä lakkaamisesta. Varsinkin oikean käden etusormi oli ongelmallinen: lakkakerros irtosi aina kynnen pinnasta ja allaolevaa kynttä pystyi vaikka vähän taivuttamaan niin, että näki selvän raon kynsilakan ja kynnen välissä. Tulin siihen tulokseen, että kynteni olivat liian pehmeät ja taipuisat.

Olen ehtinyt parin vuoden aikana testata monenlaisia kynsien hoitoon tarkoitettuja tuotteita. Trind Nail Repair ei minusta tuonut muutosta suuntaan eikä toiseen, Trind Nail Balsam kosteutti kynsiä jossain määrin, mutta ei sinänsä vahvistanut kynsiä. O.P.I. Nail Envy (original) yhdessä O.P.I. Chip Skipin kanssa kuivatti sitä kaikkein ongelmallisinta kynttä niin, että se alkoi napsua poikki. Sanomattakin selvää, että Nail Envy sai kenkää. Aloin jo uskoa, ettei sellaista ihmetuotetta olekaan, joka kynsiäni auttaisi.

Noihin aikoihin satuin näkemään, kuinka jollekulle suositeltiin liuskottuvien kynsien avuksi Mavalan Scientifiquea. Muutama omista kynsistäni oli siinä vaiheessa myös surkeassa kunnossa juurikin liuskottumien vuoksi, joten päätin kokeilla taas yhtä uutta ainetta siinä toivossa, että edes liuskottuminen vähenisi.

scientifique

Mavalan Scientifique eroaa monista muista kynnenkovettajista siinä, ettei sitä käytetä koko kynnellä aluslakan tavoin, vaan sitä sivellään ainoastaan kynnen kärjen ns. vapaan kasvun osaan eli siihen kynnen valkeaan osaan. Aine imeytyy nopeasti ja kun kynnen pinta on kuivunut, voi siihen lakata haluamansa aluslakan. Aluksi Scientifiquea käytetään kerran viikossa, tai jos kynnet ovat tosi pehmeät, kahdesti viikossa. Sitten kun kynnet ovat vahvistuneet, harvennetaan käyttöä 2-3 kertaan kuukaudessa, jotta kynsistä ei tule liian kovat ja sen vuoksi katkeilevat.

Ja en uskoisi, jos en itse olisi tätä kokenut: ihan parissa viikossa kynnet muuttuivat selvästi terveemmiksi ja vahvemmiksi. Ero entiseen oli niin selvä, ettei sitä voinut olla huomaamatta. Alun tiheämmän käytön jälkeen olen jatkanut Mavalan Scientifique-kynnenkovettajan käyttöä ehkä kerran puolessatoista viikossa, eikä yhdessäkään kynnessä ole enää liuskottumia. Sormella kokeilemalla huomaa, että kynnet ovat selvästi kovemmat ja vahvemmat kuin ennen, ja mikä ehkä huikeinta: lakkausten kesto on parantunut ihan mielettömästi.

Nykyään poistan lakkaukset kyllästyessäni niihin tai kun kärkikulumaa alkaa olla jonkun verran, lohkeamia tulee enää harvoin. Voin helposti pitää samoja lakkauksia 6, jopa 7 vrk  niin, että ne näyttävät yhä hyvältä. Sen pitempään en ole jaksanut katsoa yhtä lakkausta, vaan vaihtelunhalu on saanut lakkaamaan kynnet uudestaan :)

Liputan siis todella Mavalan Scientifiquen puolesta. Mikään muu elämässäni ei ole muuttunut enkä hoida kynsiäni yhtään eri tavalla kuin aiemmin. Syön Piimaxia samat 3 tablettia päivässä kuin tähänkin asti, käytän samaa käsivoidetta ja samaa kynsinauhaöljyä, samaa aluslakkaa ja samaa päällyslakkaa. Ainoa muutos on tuo Scientifique, joka on kynsilleni todellinen taivaan lahja. ♥

Don’t Know… Beets Me!

Tällä kertaa otin hyllystä ihan oikean pullon, toisin kuin viimeksi! :D Testaamattomia lakkoja näkyi listalla olevan niin paljon, että piti ujuttaa yhteen manikyyriin kolme eri lakkaa. Valitsin pääväriksi O.P.I. Don’t Know… Beets Men, peukaloihin ja nimettömiin O.P.I. California Raspberryn ja kuorrutukseksi sitten I Love Nail Polishin Angel Burp -glitterlakkaa.

Nyt kun olen vihdoin päässyt testaamaan tuon DK…BM:n, niin ymmärrän hyvin, miksi se on niin tykätty lakka. Se on kirkas, syvä vaaleanpunainen, joka ei ole liian räikeä mutta ei myöskään pastelli. Sävy ei ole mitenkään uniikki, mutta se on kaunis ja useimmille ihotyypeille hyvin sopiva. Lisäksi lakka on koostumukseltaan ihan täydellinen ja levittyy kynsille kuin itsestään. DK…BM on yksinkertaisesti lakka, josta olisi vaikea olla pitämättä. Se on aavistuksen jellymäinen, mikä vaikuttaa peittävyyteen sen verran, että kahdella kerroksella kärjet kuultavat aavistuksen lakan läpi, mutta ainakaan minua se ei häirinnyt.

Myös California Raspberry on laadultaan ihan loistava, ja sillä oli ilo lakata. Sen ainoa miinus on voimakkaille punaisen sävyille tyypillinen tahrivuus, jonka vuoksi sen siistiminen kynsinauhoilta on vähän haastavampaa kuin keskivertolakan. Kaiken kaikkiaan olen kuitenkin tähän heräteostokseeni tosi tyytyväinen.

O.P.I. Don't Know... Beets Me!

  • Aluslakka: O.P.I. Natural Nails Base Coat
  • Värilakka: O.P.I. Don’t Know.. Beets Me! (x2), nimettömässä O.P.I. California Raspberry (x2)
  • Glitter: I Love Nail Polish – Angel Burp (x1)
  • Päällyslakka: Seche Vite

Tuosta Angel Burp -glitteristä jo aiemmin mainitsinkin, että se oli uutena sen verran paksua, että katsoin viisaimmaksi lisätä siihen vähän ohenninta. Näitä kynsiä lakatessani en ollut sitä vielä ohentanut ja joillekin kynsille glitter oli vähän työläs saada niin tasaisesti kuin olisin halunnut. Muuten se on kyllä aivan ihana :)

Sivuhuomautuksena ihmettelen taas kerran, miksi etusormen ja keskisormen kynnet näyttävät kuvissa aina niin paljon pyöreämmiltä kuin kaksi muuta, vaikka kaikki olen mielestäni samaan malliin viilannut? Lieneekö kiinni siitä, että niissä c-kaari on loivempi kuin nimettömässä ja pikkusormessa? Ärsyttävää.

Nämä lakkaukset ovat olleet kynsilläni nyt 4 vrk eikä niissä ole vielä mitään moitittavaa. Ihanaa, kun lakkaukset vihdoinkin kestävät kynsilläni kauniina enemmän kuin kaksi päivää!

I Love Nail Polish

Marraskuussa törmäsin Chalkboard Nails -blogia lukiessani taas yhteen minulle entuudestaan tuntemattomaan indielakkamerkkiin, kun CN esitteli I Love Nail Polish -merkin talvikokoelman. Menin siltä istumalta kyseisen merkin Etsy-kauppaan tutkimaan valikoimaa ja olin positiivisesti yllättynyt, kun tarjolla oli monenlaisia lakkoja. Yleensä kun indiemerkkien Etsy-kaupoissa tuppaa olemaan lähinnä vain lappu luukulla kertomassa, että seuraavan kerran myyntiin tulee tavaraa päivänä x aikaan y, mikä on ainakin minusta hirveän turhauttavaa. Mutta eteenpäin, sanoi mummo lumessa!

Päädyin tilaamaan kokeeksi kaksi lakkaa, jotka olivat monivärinen Clown Business:

I Love Nail Polish: Clown Business

ja ihana lämpimänsävyinen Goldie Boo… Boo!

I Love Nail Polish: Goldie Boo... Boo!

Ennen kuin olin edes ehtinyt saada näitä aarteita, jotka joulun ja ties minkä muun vuoksi viipyivät matkallaan yli kuukauden, I Love Nail Polish julkaisi uuden kokoelman, josta myös sorruin hankkimaan kaksi lakkaa. Hämmentävää kyllä, nämä kaksi lakkaa saapuivat ennen ensimmäisiä, vaikka tilausten välillä oli yli kolme viikkoa. Uudenvuodenkokoelmasta luokseni matkasivat…

…purppurainen A Nice Chianti (jonka nimi hihityttää minua vieläkin – tunnistatteko referenssin? :D):
I Love Nail Polish: A Nice Chianti

…sekä herkkä vaaleasävyinen Angel Burp:

I Love Nail Polish: Angel Burp

Ennen kuin esittelen vielä swatchit näistä lakoista, kerrottakoon vielä yleisesti joitain asioita näistä ostoksista.

Ensinnäkin asiakaspalvelu oli mahtavaa. Kun aloin olla huolissani ensimmäisen tilaukseni viipymisestä, viestiini vastattiin nopeasti ja hyvin ystävällisesti, ja myyjä jopa tarjoutui lähettämään vaikka saman tien lakat uudelleen, ellen malta enää odottaa (tässä vaiheessa oli kulunut melkein kuukausi). Kiitin ja vastasin, että voin hyvin odottaa vielä vähän aikaa, koska tiesin, että joulu sotkee pahasti postinkulkua. Lakat saapuivat viikkoa myöhemmin. Olin yhteydessä Barbraan parin viestin verran vielä myöhemminkin, ja vaihdetuista viesteistä jäi kaikin puolin hyvä mieli.

Toiseksi: jo lakkojen ulkomuoto teki vaikutuksen. Ne tulevat todella kauniissa omissa pakkauksissaan, pulloissa on tyylikkäät etiketit ja myös pahvipakkausten pohjassa on erillinen pyöreä tarra, jossa mainitaan lakan nimi. Hienoa suunnittelua kaikin puolin!

I Love Nail Polish: Angel Burp & A Nice Chianti

Kolmanneksi on pakko mainita, että nämä lakat ovat ehkä pahimman hajuisia lakkoja, mitä olen tähän mennessä käyttänyt. Niissä on voimas, jotenkin teollinen haju, mutta ainakin minä kykenen sen hajun kanssa elämään, koska itse lakat ovat niin kauniita. Myyjä kertoi testanneensa kuutta eri lakkapohjaa, ja tämä käytössä oleva pohja on hajustaan huolimatta kuulemma muilta ominaisuuksiltaan (kiilto, kesto jne) kaikkein paras. Angel Burp onkin ollut kynsilläni jo neljä vuorokautta, enkä tosiaan voi kestoa moittia :)

Sitten vielä ne swatchit, koska nämä kaunokaiset te taatusti haluatte nähdä tarkemmin :D

Ensimmäisenä Clown Business kerrostettuna A-Englandin Iseultin päälle:
I Love Nail Polish: Clown Business

Sitten Goldie Boo… Boo! kerrostettuna O.P.I. My Very First Knockwurstin päälle:
I Love Nail Polish: Goldie Boo... Boo!

A Nice Chianti, alla Misan Deep Breath:
I Love Nail Polish: A Nice Chianti

Ja vielä Angel Burp, jonka alla on O.P.I. Sparrow Me The Drama:
I Love Nail Polish: Angel Burp

Angel Burp on aika hankala kuvattava, koska nuo glitterit ovat tuollaisia sateenkaaren värejä heijastavia, mutta se on livenä varsin ihastuttava lakka. Angel Burp oli myös ainoa näistä, jonka koostumuksessa oli vähän toivomisen varaa, sillä se on suht paksua. Lisäsin siihen itse muutaman tipan ohenninta ja veikkaan sen toimivan nyt paremmin (en ole vielä ehtinyt testaamaan…).

Pähkinänkuoressa: Papu sanoo ehdottomasti kyllä (jos et pelkää voimakasta hajua).

Translation, in a nutshell: Bought some indie polishes by I Love Nail Polish. Superb customer service, couldn’t be happier! The polishes I bought are absolutely gorgeous and have a good formula as well, only Angel Burp seemed a bit thick for my taste so I added a few drops of thinner. The only minus is the strong smell, but for glitter polishes this pretty I can definitely live with it. Can I recommend I Love Nail Polish to others? Absolutely!

Barokkitapetit

Välillä eBay-myyjien valikoimia tutkiessani törmään vanhempiin O.P.I.-lakkoihin, jotka alkavat kuvien ja arvostelujen (katson useimmiten, mitä mieltä MakeupAlley.com-sivustolla lakasta ollaan: jos sillä on korkea keskiarvo ja paljon arvosteluja, se on todennäköisesti minunkin mielestäni hyvä lakka) googlaamisen jälkeen kiinnostaa kovasti. Señorita Rose-Alita on juurikin tällainen tapaus. Se näytti swatcheissa ihastuttavalta ja oli myös kerännyt paljon kehuja, joten tilasin sen.

Saadessani pullon ajattelin tehneeni virhehankinnan. Pullossa lakan kultainen shimmer erottui niin voimakkaasti, että se toi lakkaan selkeän oranssin vivahteen. Olin helpottunut, kun lakka ei sitten kuitenkaan kynsillä näyttänytkään niin lämminsävyiseltä kuin olin pelännyt vaan oli itse asiassa varsin sievä.

Koostumukseltaan Señorita Rose-Alita on taattua O.P.I.-laatua: levittyy hyvin vaivattomasti ja peittää kahdella kerroksella. Se on kuitenkin sitä lakkatyyppiä, johon voi jäädä näkyviin siveltimenvetoja, jos ei ole tarkkana. Koristeluksi halusin leimata jonkinlaisen kultaisen toistuvan kuvion, ja tuloksena oli minusta tosi kivat peruskynnet siitäkin huolimatta, että ne muistuttivat jonkinlaista barokkityylistä tapettia.

O.P.I. Senorita Rose-Alita

  • Aluslakka: O.P.I. Natural Nails Base Coat
  • Värilakka: O.P.I. Señorita Rose-Alita (x2)
  • Leimailu: Barry M Gold Foil, laattana LeaLaC B
  • Päällyslakka: Seche Vite

KBShimmer Sugar Plum Faerie

Harvoin on minkään lakan takia tullut niin hirveä harmitus, että on melkein itkupotkuraivarit houkutelleet. KBShimmerin Sugar Plum Faerie ihastutti kerralla niin kovasti, että oli todella nurja mieli, kun tajusin, etten sitä tulisi saamaan. Mutta yllätys: Harlow & Co sai sitä lisää ja ehdin ajoissa paikalle, vaikken erikseen tiennyt kytätäkään. Kallishan se oli, paikan postikulut huomioiden, mutta… oih! OIH! Lakassa on violetti pohja, mutta kuvissa olen kerrostanut sen China Glazen Gothic Lolitan päälle (yhdistelmän näin OMG Polish ’Em -blogissa):

sugarplum01
sugarplum02

  • Aluslakka: O.P.I. Natural Nails Base Coat
  • Värilakka: China Glaze Gothic Lolita (x2)
  • Glitter: KBShimmer Sugar Plum Faerie (x1)
  • Päällyslakka: Seche Vite

Ihan mielettömän nätti iloinen väripommi! Lakan levittyvyys oli minusta ihan hyvä, mutta ainakin minulla glitter jäi helposti kasoihin, jos en ollut tarkkana levityksen kanssa. Lakan luonteeseen tottui kuitenkin nopeasti, joten parin ensimmäisen kynnen jälkeen olin jo löytänyt parhaan tavan ja nopeuden sen levittämiseen.

Ainoa miinus tälle lakalle tulee omituisesta piirteestä, johon en ole minkään muun glitterin kanssa vielä törmännyt. Päällyslakasta huolimatta pari noista isoimmista glittereistä lähti reunoistaan nousemaan irti kynnestä muistaakseni toisena päivänä lakkauksesta. Ne hex-glitterit ikään kuin söivät tiensä päällyslakan läpi ja alkoivat repsottaa juuri sen verran, että ne piti pinseteillä nyppäistä pois.

Huolimatta tuosta miinuksesta Sugar Plum Faerie on aarre. Voisin pistää sen samettityynylle lasikuvun alle kuin Roope Ankka onnenlanttinsa.