Orlylle, ei rakkaudella

Orly, voi Orly, nyt tuli loppu
ei ole Papulla ostamaan hoppu
lakkojasi kauniita, mutta muuten kurjia
jotka aina aiheuttavat fiiliksiä nurjia

Sivellinkin niin on ohut, ette edes arvaa
Paksuudeltaan muistuttaa se kahta kissankarvaa
Pahinta on koostumus: peittävyys on nolla
Orlya kun kerrostaa, melkein hajoo polla

Kestävyyden suhteenkin voin termin nolla toistaa
alle vuorokaudessa jo kynnen kärki loistaa
Myönnän kyllä silti että Preamp oli nätti
vaan kaiken kaikkiaan se silti pettyneeksi jätti

Koska olen kiltti, vielä yhden tsäänssin annan
Miss Conduct jos pettää, Orlyt kirppikselle kannan
Sitten voidaan yhteistuumin tämä homma sopia
Papu karttaa Orlya ja ostaa enää OPIa

Ja siinäpä tulikin kaikki olennainen. Orly Preamp – soma kuin sika pienenä, mutta ärsyttävän luirua, vaati kolme kerrosta peittävyyteen (mikä Orlyn ohuella siveltimellä otti pattiin suuresti) ja alle vuorokaudessa oli kynsillä selvät kärkikulumat. Off it goes, en tykkää. En tiedä, onko minulla vain onnettoman huono tuuri vai mistä on kyse, mutta Orlyt ovat olleet melkein aina pettymyksiä. Tähän mennessä olen törmännyt vain yhteen laadultaan ja peittävyydeltään mainioon Orlyyn (Rock It), kaikki muut ovat olleet onnettomia luiruja. Meh.

Leimasin pariin kynteen rumat valkeat kuviot, jotka kuvassa ovat siis ylösalaisin olevia mitä lie temppeleitä, tai Emman sanoin: ”Tarkemmin ku kattoo ni näyttää et siinä on vaan useita falloksia vierekkäin”. Näihin sanoihin, näihin tunnelmiin…

Orly Preamp

  • Aluslakka: O.P.I. Natural Nails Base Coat
  • Värilakka: Orly Preamp (x3)
  • Leimaus: Sally Hansen Whirlwind White, laatta A48
  • Päällyslakka: Essence Better Than Gel Nails Top Sealer
Mainokset

Jaakko ja mä

Facebookin Kynsikoristelukirppiksellä järjestetyn huutokauppapäivän saldona oli yksi klassikkolakka lisää Papun hyllyyn. Ostin vihdoin ja viimein itselleni lakan, jonka hankkimista olen harkinnut niin monta kertaa, etten edes kykene laskemaan: O.P.I. You Don’t Know Jacquesin. Kyseessä on siis O.P.I:n vuoden 2008 syksyn kokoelmassa La Collection De France julkaistu helmi, joka yhdessä kokoelman kahden muun lakan (Parlez-Vous OPI? ja Tickle My France-y) on saavuttanut klassikon* maineen.

Kun sain You Don’t Know Jacquesin kynsilleni, ymmärsin kyllä heti, miksi se on niin pidetty lakka. Se on todella tyylikäs; hyvin chic – siitäkin huolimatta, että väri on epämääräinen mutasävy, jota moni luultavasti pitää rumana. Peittävyys jätti hieman toivomisen varaa, sillä YDKJ vaatii kolme (huolellista) kerrosta peittääkseen täydellisesti, mutta lakan levittyvyys on mainio, joten se kolme kerrosta ei juurikaan harmittanut.

Koristeluiksi tein glitterliu’un KBShimmerin ihanalla Pastel Me More -glitterlakalla, eikä tämä manikyyri yhtään enempää koristelua kaivannutkaan. Lopputulos oli mielestäni tosi nätti ja muistaakseni viihdyin näissä kynsissä neljä päivää ennen kuin postissa tulleet uudet O.P.I. Bond Girls -lakat ajoivat vaihtamaan lakkaukset.

O.P.I. You Don't Know Jacques / KBShimmer Pastel Me More

  • Aluslakka: O.P.I. Natural Nails Base Coat
  • Värilakka: O.P.I. You Don’t Know Jacques
  • Glitterlakka: KBShimmer Pastel Me More
  • Päällyslakka: Seche Vite

___
* Kun puhun OPI-klassikoista, kyse on vain omasta käsityksestäni, joka perustuu siihen tietämykseen, jonka olen hankkinut surffaamalla yli kaksi ja puoli vuotta ympäri nettiä loputtoman kiinnostuneena OPI-lakoista. Useimmissa kokoelmissa on joku lakka, joka nousee suosiossa ylitse muiden ja josta tulee yleisesti rakastettu ja arvostettu.

Kynsilakkajooga

VAROITUS!

Tämä merkintä sisältää VARPAITA!

Mikäli pidät varpaankynsikuvia ällöttävinä, etene omalla vastuullasi.

Piti toteamani, että kyllä ei ihmispolo tarvitse jumppaa tahi pilatesta tahi mitään muutakaan venyttelyä, jos vain tekee varpaisiinsa ranskalaisen manikyyrin. Koskaan aiemmin en ole moista tehnyt, enkä aio kovin pian kokeilla uudestaan. Varpaankynsien lakkaaminen on muutenkin ihan karmeaa joogaa, kun yrittää saada itsensä taipumaan edes jotenkin sellaiseen asentoon, jossa lakkaus onnistuisi, joten siihen ei kyllä enää ainakaan tämä emäntä kaipaa enää yhtään enempää haastetta valkean kärjen lakkaamisen muodossa.

Mutta tulipa tehtyä! Ja ihan sievä pedikyyri siitä tuli, vaikka itse sanonkin. Varpaankynsissä on sitä paitsi sekin anteeksiantava puoli, että niitä ei koskaan tule tarkasteltua erityisen läheltä. Onneksi.

French pedicure

  • Aluslakka: Essie Grow Stronger
  • Kärjet: Cult Nails Tempest
  • Ranskislakka: Essie Sugar Daddy
  • Päällyslakka: Essence Better Than Gel Nails Top Sealer

Essie Cascade Cool

Ostin MiMaxilta pari pilkkahintaista (no, ainakin Suomen normaalihintoihin verrattuna) Essietä, joista ensimmäiseksi kynsille pääsi Cascade Cool. Sitä on moitittu tavanomaiseksi ja tylsäksi, mutta ainakin minun kokoelmassani se on uniikki sävy: ihana, kylmä pinkki, joka levittyy mainiosti ja peittää suht hyvin kahdella kerroksella, joskin perfektionistille suosittelen kolmea.

Homma lähti menemään pieleen siinä vaiheessa, kun sain päähäni kokeilla kynsiin kuivamarmorointia (koska jostain syystä ilmeisesti kuvittelin, että vaikka en siinä aiemminkaan ole onnistunut, juuri tänään tapahtuisi ihme ja kaikki menisi hienosti). Arvatkaa onnistuiko tällä kertaa?

Kyllä ei onnistunut.

bart-simpson-generator

Tein marmoroinnin viiteen eri kynteen, ja jos näyttäisin teille ainoastaan parhaimman, kohteliammat teistä sanoisivat ”Eihän tuo ole lainkaan hassumpi, olet vain turhan kriittinen!” tai jotakin sinne päin, sillä aikaa kun vähemmän kohteliaat tirskuisivat itsekseen.

Essie Cascade Cool

Kyllä. Tuo oli kynsistä onnistunein. Voitte siis ehkä kuvitella, millaisia ne muut olivat. Tai luultavasti ette edes voi, koska ne olivat hyvin, hyvin epäonnistuneita. Uskokaa minua.

Essie Cascade Cool

  • Aluslakka: O.P.I. Natural Nails Base Coat
  • Värilakka: Essie Cascade Cool
  • Päällyslakka: Essence Better Than Gel Nails Top Sealer
  • Kuivamarmorointi: Essie Blanc & Barry M Silver Foil
  • Päällyslakka: Seche Vite

Kuplia? Mitä kuplia?

Abstrakti ranskisvariaatio

Tämänkertaiset kynnet ovat jatkoa aiemmin tekemilleni luolamaalauskynsille, eli toisin sanoen nämäkin on apinoitu Sannun upeista statement-kynsistä. Ja jos joku siellä nyt huutelee, että taatusti tein tällaiset kynnet vain siksi, että musta laatikko pullistelee käyttämättömiä lakkoja, niin minä sanon sille, että NIIN TEINKIN ja HYS!

Aloitin kynnet ranskispohjalla ja sen jälkeen sudin sinne tänne Essencen Break Through’ta, China Glazen Sunday Fundayta ja lopuksi Cult Nailsin Tempestiä. Tuo Tempest oli ihan loistava valkoinen käytettäväksi tuollaisiin huolettomiin vetäisyihin, koska sillä sai tehtyä ihanan ”vauhdikkaan” näköistä jälkeä – kynsien valkeat lakat eivät siis suinkaan ole levinneet päällyslakkaa laittaessani, vaan ne on ihan tarkoituksella sudittu noin. On, on! IHAN OIKEASTI!

Viimeiseksi koristelin kynsiä pilkkutikulla (ja niistä pilkuista pari sitten puolestaan levisi päällyslakkaa laittaessa, mur) ja sitten lakkasin päälle tuhdin kerroksen Seche Viteä. Yksinkertaista, suhteellisen nopeaa ja – ainakin minusta – lopputulokseltaan tosi kivaa. Tykkäsin näistä kynsistä kuin hullu puurosta, joten teen varmaan vielä toistekin näitä tämäntyyppisiä ranskisvariaatioita.

Abstract French manicure variation :)
Abstract French manicure variation :)

  • Aluslakka: Color Club – Milky White Base Coat
  • Ranskislakka: Essie – Sugar Daddy
  • Värilakat: Essence – Break Through (violetti), China Glaze – Sunday Funday (sininen), Cult Nails – Tempest (valkea)
  • Päällyslakka: Seche Vite

Koristeluskittlet

Onko olemassa sanaa kynsille, jotka on kaikki koristeltu hieman eri tavalla mutta silti yhteensopivasti? Skittlet kun yleensä ottaen ovat vain eri väriset kynnet ja ombret taas sitten eri väriset mutta samasta väriperheestä asteittain tummenevat (joo, nykyään jostain syystä jengi käyttää normaalista liukuvärjäyksestä nimeä ombre, mutta minä kuulun ehdottomasti samaan koulukuntaan kuin The Swatchaholic, joka on esitellyt eri tyylit hienosti).

No, joka tapauksessa: pidän kovasti The Nailasauruksen kynsistä, jotka on usein koristeltu kaikki hieman eri tavalla mutta kuitenkin niin, että ne sopivat loistavasti yhteen, ja olen jo pitkään halunnut kokeilla jotain vastaavaa itsekin. Siispä tuumasta toimeen, kun mustassa laatikossa kerrankin oli käyttämättömänä varsin kivasti yhteensopivia lakkoja.

Lakkasin ensin peukalot ja nimettömät O.P.I. A Grape Fitillä ja muut sormet O.P.I. You’re Such a Budapestilla. Ensinmainittu oli vähän hämmentävä creme, sillä suht tummasta sävystään huolimatta se ei tuntunut peittävän täydellisesti kahdella kerroksella, ja sillä oli myös kyseenalainen kunnia olla koko harrastusaikani toinen O.P.I., jossa oli harottava suti. Ärsyttävää. You’re Such a Budapest puolestaan järkytti vetisellä koostumuksellaan: se oli ihan harvinaisen liru ollakseen O.P.I. Levittyvyydessä ei sinänsä ollut mitään vikaa, vaan lakka totteli sivellintä ihan hyvin, mutta peittävyys.. ugh! Ensimmäisellä kerroksella kynsi oli lähinnä vain hiukan sinertävä ja vasta kolmen kerroksen jälkeen kynnet alkoivat näyttää kelvollisilta. Voi olla, että YSAB saa vielä häädön tästä syystä, mutta toistaiseksi se saa kuitenkin jäädä.

Etusormiin lakkasin YSAB:n päälle A Grape Fitillä ja painelin märkää lakkaa kelmulla. Pikkusormiin tein saman tempun mutta käyttäen tällä kertaa China Glazen Tart-y For The Partya, joka sitten lopulta ei juurikaan erottunut – se pahus kun oli ilmeisesti liian samankaltainen sävy kuin YSAB. Keskisormiin lakkasin iki-ihanaa Ninja Polishin valkokultalakkaa He Went To Jarred ja nimettömien kärkiin sipaisin O.P.I:n hologlitteriä Servin’ Up Sparkle. Ja tällainen kokonaisuudesta tuli:

O.P.I. A Grape Fit & You're Such A Budapest

  • Aluslakka: Butter London Nail Foundation
  • Etusormi: O.P.I. You’re Such A Budapest & A Grape Fit
  • Keskisormi: O.P.I. You’re Such A Budapest & Ninja Polish He Went To Jarred
  • Nimetön: O.P.I. A Grape Fit & O.P.I. Servin’ Up Sparkle
  • Pikkusormi: O.P.I. You’re Such A Budapest & China Glaze Tart-y For The Party
  • Päällyslakka: Essence Better Than Gel Nails Top Sealer

Ranskisvariaatio!

Olen jo pitkään halunnut tehdä kynsille jonkin ranskisvariaation, mutta kynnet ovat olleet niin surkean värjääntyneet, että eipä niille ole oikeastaan voinut ranskalaista tehdä. Nyt päätin kuitenkin testata, saisiko Color Clubin Milky White Base Coat ja ranskislakka värjäytymiä peittoon edes sen verran, että kynsiä ilkeäisi katsoa.

Oi kyllä! Sain aikaan varsinaiset tuijottelukynnet, joissa viihdyin neljä päivää ja joissa kävin myös katsomassa u-p-e-a-n Eddie Izzardin Force Majeure -keikan. (Jos joku teistä ei ole tutustunut Eddie Izzardiin, menkääpäs hopusti YouTubeen – se mies on nimittäin yksi maailman parhaista stand up -koomikoista.) Alun perin haaveissa oli yrittää jotain samankaltaista kuin nämä Sonnen ihanuudet, mutta kynsistäni ei sitten kuitenkaan tullut erityisen samanlaiset, kun en jaksanut enää erikseen leimailla mitään :) Tein kynsien kärjet vinosti O.P.I. Can’t Find My Czechbookilla ja sipaisin rajalle Essien Set In Stones -glitterlakkaa. Päälle vielä Essencen pikakuivattajaa ja valmista tuli.

O.P.I. Can't Find My Czechbook

  • Aluslakka: Color Club – Milky White Base Coat
  • Ranskislakka: Essie – Sugar Daddy
  • Kärjet: O.P.I. – Can’t Find My Czechbook
  • Glitterlakka: Essie – Set In Stones
  • Päällyslakka: Essence – Better Than Gel Nails Top Sealer

Sekä Can’t Find My Czechbook että Essien Set In Stones olivat kynsilläni ensimmäistä kertaa, mutta en osaa vielä sen tarkemmin kertoa lakkojen koostumuksesta, kun kumpaakaan ei tullut koko kynnelle. Molemmista kuitenkin ainakin näissä kynsissä tykkäsin kovasti :)