Pallokatastrofi

Ajattelin lakata kynteni Kikon ihanalla vaaleanpunaisella shimmerlakalla 216 (Satin Pastel Pink). Siihen sopisi koristeluiksi mukavasti Glam Polishin ihana pastellisävyinen pyöreitä glittereitä sisältävä Hop Till You Drop.

Ne kynnet elivät tasan niin kauan, että sain kuvat otettua.

Ensinnäkin Kiko 216 oli kuraa. Se ei kerta kaikkiaan suostunut peittämään kynsiä kunnolla. Laitoin sitä kolme reilua kerrosta, eikä väri siltikään ollut kaunis ja tasainen. Lisäksi lakkamäärä oli lopulta niin paksu, että se alkoi vetää kynnen c-kaarta kippuraan. Mikään lakka ei ole neljän kerroksen arvoinen, saati neljän paksun kerroksen arvoinen.

Leimasin kynsiin valkealla pallokuvion peittääkseni epätasaista värilakkaa. Sen jälkeen sain kuningasajatuksen lisäillä pallojen keskelle yksittäisiä glittereitä Hop Till You Dropista. Lopputulos näyttää kuvassa ihan suht söpöltä, mutta oli livenä jotain ihan muuta. Glitterpyörylöiden reunat törröttivät ja lakkaa oli kynsillä niin paksusti, että kynsiparat olivat ihan käppyrässä ja minua ärsytti ja inhotti.

Nyt kun katson tätä kuvaa, on vaikeaa uskoa, miten kamalat nämä kynnet oikeasti olivat :D

Kiko 216 / Glam Polish Hop Till You Drop

  • Aluslakka: Essie First Base
  • Värilakka: Kiko 216 (x3)
  • Leimauslakka: Dashica White
  • Leimauslaatta: LilyAnna 06
  • Glitterit: Glam Polish Hop Till You Drop
  • Päällyslakka: G&G HK Girl Top Coat

Cadillacquer Survivor

Once again, immunity is back up for grabs! Tämänkertaisen lakan nimi saa minut väistämättä ajattelemaan Jeff Probstia ja Selviytyjiä, mikä ei tietenkään ole paha asia, koska Jeff = OOF! ja Selviytyjät = yay! Kyseessä on siis Cadillacquerin lakka Survivor, joka on melkein yhtä ihana kuin Jeff Probst. Mutta ei aivan.

Ensimmäinen kokeilemani Cadillacquer-lakka, Pinkman, ei vielä tehnyt minusta mitään vannoutunutta Cadillacquer-fania, mutta Survivor ihastutti selvästi enemmän. Se on tummanvioletti crelly, jossa on erikokoisia sinisiä glitterhippuja. Oletan sen vaativan yksinään kolme kerrosta, mutta tästä en ole varma, sillä itse käytin sitä kerrostettuna Essien No More Filmin päälle. Kumpaakin lakkaa tarvittiin näin ainoastaan yksi huolellinen kerros.

Kuten Pinkman, myös Survivor on aika paksua koostumukseltaan, mutta ainakin näin kerrostettuna se toimi aivan mahtavasti ja levittyi juuri sinne minne pitikin. Koristelin kynnet ainoastaan niiteillä, koska Survivor ei muuta kaivannut. Ihastus!

Cadillacquer - Survivor

  • Aluslakka: Essie First Base
  • Värilakka: Essie No More Film (x1) & Cadillacquer Survivor (x1)
  • Päällyslakka: G&G HK Girl Top Coat

Löytyykö lukijakunnasta Jeffin faneja? :D

Bonnie without Clyde

Heti, kun näin Jindie Nailsin ja Dollish Polishin yhteisprojektin ”Bonnie & Clyde”, rakastuin. Bonnie oli niin kaunis, että se oli pakko saada. Clyden ostin pakon edessä, koska lakkoja myytiin ainoastaan duona, mutta sen kotiutuessa olin kyllä asiasta hyvilläni, koska myös Clyde on upea.

Mutta Bonnie… Bonnie ei ole vain upea, vaan ihan järisyttävän kaunis. Enkä saanut siitä kuvaa, joka tekisi sille riittävästi oikeutta. Pullossa se näyttää suunnilleen tältä, paitsi paljon hienommalta:

Jindie Nails & Dollish Polish - Bonnie

Lakka on siis kermanvaalea nudehtava mikrohituloiden koristama ihanuus. Mikrohippuset ovat monivärisiä, mitä ei kyllä sitten kynsillä enää huomannut, mutta pullossa kyllä.

Bonnie on siis kaunis. Mutta siihen ne kehut sitten taitavat loppuakin. Ensinnäkin: inhosin syvästi Dollish Polishin pulloa, jossa on iso, kulmikas korkki. Sen korkin pitäisi olla ns. tuplakorkki, jonka alla on pienempi ja sirompi osa, mutta vaikka kiskoin hampaat irvessä, ei ainakaan tuosta Bonniesta lähde se iso molkura irti. Ei MILLÄÄN. Siispä jouduin pitämään siitä mötikästä kiinni lakatessani. Ei hyvä.

En myöskään pitänyt lakan koostumuksesta. Se oli jotenkin tosi omituisen tahmean venyvää. En ymmärrä, miten kynsilakka voi tuntua venyvältä, mutta siltä Bonnie tuntui. Lisäksi lakan suti on ohut ja lörppä, siis kaikkea muuta kuin jämäkkä ja hyvin toimiva. Kirppislaatikon kohtaamiselta Bonnien pelastaa ainoastaan sen kauneus ja se tosiasia, että se on minun lakkakokoelmassani täydellisen uniikki sävy.

Jindie Nails & Dollish Polish - Bonnie

  • Aluslakka: Essie First Base
  • Värilakka: Dollish Polish Bonnie (x3)
  • Leimauslakka: Konad Grey Pearl
  • Leimauslaatta: LilyAnna 09
  • Päällyslakka: G&G HK Girl Top Coat

Katsokaapa muuten tuota juuri CesarsShopista ostamaani Konadin leimauslakkaa. Eikö olekin ihan loogista, että tuon värinen lakka on nimeltään Grey Pearl? No ei TODELLAKAAN ole. Harmaa helmiäinen? Tuo sävy ei ole harmaata ikinä nähnytkään, vaan lähinnä sinapin. Minkähänlainen värisokea tyyppi noita lakkoja nimeää?

Tämä oli muuten ensimmäinen kerta, kun leimasin LilyAnnan laatalla. Kokeilin laatalta useampia kuvioita, samoin toiselta omistamaltani LilyAnnan laatalta, ja totesin, että nuo LilyAnnat ovat ehdottomasti parhaita laattoja, mitä olen tähänastisen kynsihörhöyteni aikana testannut. Aivan mahtavaa laatua. Lienee sanomattakin selvää, että tilasin jo lisää laattoja? :)

Onko muita LilyAnna-faneja?

”Tekaisenpa” vesimarmoroinnit

Vesimarmorointi vaatii valmistautumista. Testaan aina lakat etukäteen, jotta en sitten ylläty ikävästi alkaessani marmoroimaan. Joskus kuitenkin luulen itsestäni ja lakoistani liikoja ja kuvittelen ihan vain ”tekaisevani” pariin kynteen vesimarmoroinnit. Noin vain, pikaisesti, ohimennen. Ja jokainen tietää, mikä käy lankeemuksen edellä.

Olen käyttänyt Gina Tricot’n valkeaa aiemminkin vesimarmoroinnissa, joten mitäpä sitä testaamaan. Kiko 314 ja 339 taas näyttivät niin kauniilta pastellicremeiltä, että tokihan ne varmasti toimivat myös vedessä (siis millä perusteella, Papu? Siksi että ne näyttävät KAUNIILTA? Tomppeli!). Paitsi että eivät toimineet. Lakat eivät tosiaankaan levinneet niin hyvin kuin olisi pitänyt, joten kuvioiden suhteen oli pakko vähän improvisoida – toisin sanoen laittaa kynsille sitä, mitä sattuu saamaan aikaan.

Yksi lakoista reikiintyi niin, että valmiissa marmoroinneissa näkyy kummallisia reikiä. Sininen puolestaan sekoittui valkeaan niin, että valmiissa kynsissä peukalot näyttivät todella hölmöltä, koska ne eivät enää sopineet yhteen muiden kynsien kanssa. Mur. Mutta opinpahan testaamaan lakat etukäteen :) Lopputulos ei onneksi ollut täysi katastrofi, mutta peukaloiden yhteensopimattomuus muiden kynsien kanssa kiusasi kyllä silmää.

Water marble with Kiko 314 & 339 and Gina Tricot White
Water marble with Kiko 314 & 339 and Gina Tricot White
Water marble with Kiko 314 & 339 and Gina Tricot White

  • Aluslakka: Essie First Base
  • Värilakat: Kiko 314 (pinkki), Kiko 339 (sininen), Gina Tricot White
  • Päällyslakka: G&G HK Girl Top Coat

Bliss Kiss Pure Nail Oil

Aika harvassa taitavat olla kynsiharrastajat, jotka eivät vielä ole kuulleet Bliss Kissin hurjan suositusta ja kehutusta Pure Nail Oilista. Se kerää ylistäviä arvioita joka puolelta ja esimerkiksi Instagramissa näkyy säännöllisesti ennen ja jälkeen -kuvia, jotka esittelevät öljyn vaikutuksia.

”Yksi lammas vettä huusi…” -periaatteen mukaisesti tilasin Pure Nail Oilia sitten itselleni kokeeksi heti kun kuulin Emmankin uskaltautuneen tilaamaan. Tosi ystävä tekee näin, koska jos tuote onkin p*ska, Emmaa lohduttaa se, että joku muukin hassasi rahojaan – ja jos tuote taas on niin erinomainen, minäkin pääsen siitä osalliseksi eikä ainoastaan Emma. Win-win! ;)

Kesti noin viikon, että sain öljyni. Otin aloituspakkauksen, joka sisältää pienen öljypullon sekä öljykynän. Kynä on identtinen joidenkin eBaysta ostamieni kynsinauhaöljykynien kanssa, toki etikettiä lukuunottamatta. Öljyn tuoksuksi valitsin ’crisp’ kuvitellen, että se olisi mukavan sitruksinen ja vähän kirpeä, mutta totuus oli jotain aivan muuta. Tuoksu ei kuitenkaan ole onneksi millään tavoin epämiellyttävä – se ei vain ole yhtään sitä mitä odottaisin sanalta crisp.

Bliss Kiss Pure Nail Oil

Pullon ja kynän lisäksi pakkauksessa tulee kaksi mustaa läpyskää, joita aluksi ihmettelin kovasti. Näiden ”grip padien” avulla kynästä saa tiukemman otteen, kun se pitää avata täyttämistä varten. Varoituksen sanana totean, että ainakaan minun voimillani tuollaista kynää ei saa purettua osiinsa, mutta onneksi öljyn käyttäminen on helppoa tuosta pullostakin.

Pullon kyljestä voi lukea öljyn ainesosat:

Bliss Kiss Pure Nail Oil

Pure Nail Oilin käyttö suositellaan aloittamaan erityisellä kolmen päivän kosteutushoidolla, mikä käytännössä tarkoittaa kolmea päivää nakukynsillä, joita öljytään usein. Poistin siis minäkin lakkaukset ja valmistauduin olemaan kolme vuorokautta näillä rumilla nakukynsillä:

Pure Nail Oil - 3-day hydration treatment (before)

Kuten kuvasta näkyy, kynnet vaikuttivat surkean kuivilta ja etusormessa oli peräti kaksi liuskottumaa. Kynsinauhat sentään eivät olleet mitenkään erityisen kurjassa kunnossa. Ohjeissa käskettiin lisäämään öljyä aina, kun kaikki öljyisyys kynsistä oli kadonnut, ja todettiin tämän voivan tarkoittaa jopa viittätoista öljyämistä ensimmäisenä päivänä.

Luulen, että öljysin kynteni ensimmäisenä päivänä noin 30 kertaa. Useamminkin olisin voinut jos vain olisin jaksanut. Pure Nail Oil on koostumukseltaan ohutta eikä jätä sormia tahmeiksi, mistä iso plussa, koska muuten olisin ollut tahmatassu kolme vuorokautta. Vielä kolmantenakin päivänä kaikki öljyisyys katosi kynsiltäni aika nopeasti, joten en ole varma siitä, oliko tämä kolmen päivän kuuri kynsilleni tarpeeksi. Pure Nail Oil -ohjeiden mukaan kolmantena päivänä kun pitäisi kulua jo nelisen tuntia siihen, että öljyisyys on poissa, enkä kyllä siihen tulokseen itse päässyt.

Mutta kolmen päivän hoitamisen jälkeen kynnet tuntuivat kyllä paremmilta ja joustavammilta eivätkä enää kuivilta ja kovilta. Tältä ne näyttivät:

Pure Nail Oil - 3-day hydration treatment (after)

Liuskottumat viilasin itse pois, koska muuten ne olisivat vain edenneet pidemmälle enkä olisi päässyt niistä eroon ikinä. Viilasin kynsiä myös hieman lyhyemmiksi tuon kolmen vuorokauden aikana, mutta muuten niille ei ole tehty mitään.

Ero ei ole kuvien perusteella mitenkään huikean suuri, mutta siihen varmasti vaikutti osaltaan suhteellisen hyvä lähtötilanne – kynnet ja kynsinauhat kun eivät olleet mitenkään katastrofaalisessa kunnossa. Parannusta on kyllä silti nähtävissä ja itse koin tosiaan kynnet paremman ja vahvemman tuntuisiksi tuon kuurin jälkeen. Pure Nail Oil on siis siinä mielessä varsin toimiva tuote ja sen käyttö on varsin miellyttävää.

Pakko on kuitenkin todeta, että kolme päivää jatkuvaa kynsien öljyämistä on aika työlästä, enkä ainakaan tällä haavaa voi olla mitenkään varma siitä, oliko tämä hyvä lopputulos nimenomaan Pure Nail Oilin ansiota vai olisiko samaan tulokseen päässyt jollakin muulla kynsinauhaöljyllä ihan yhtä lailla. Onhan se nyt jokaiselle selvää, että kynnet ja kynsinauhat arvostavat jatkuvaa öljyämistä :) Koostumukseltaan Pure Nail Oil on kyllä tähän mennessä kokeilemistani öljyistä parasta juuri nopean imeytyvyytensä ja tavanomaista vähäisemmän sotkevuutensa ansiosta.

Kannattaako kokeilla? Kyllä, jos lompakko sallii. Tälle aloituspakkaukselle tuli hintaa luottokorttilaskuni perusteella reilut 19 euroa.

DIY kynsilakkariipus

Tämän pikapostaus liittyy yhtä lailla työhön kuin harrastukseen. Minulta on kyselty aika paljon tekemistäni kynsilakkariipuksista, joten tein verkkokauppani sivuille ilmaiset sangen kattavat perusohjeet vesimarmoroidun kynsilakkariipuksen tekemiseen. Useimmille kynsiharrastajille se ei varmaan tarjoa ihan kauhean paljon uutta, koska jos osaa vesimarmoroida, osaa kyllä suurin piirtein tehdä vesimarmoroidun kynsilakkariipuksenkin, mutta ehkäpä siitä jollekulle löytyy jotain hyödyllistä infoa.

Omia riipuksiani en tee vesimarmoroimalla, koska minulla on ihan oma tekniikkani riipusten kuviointiin, enkä nykyään edes käytä laseja vaan hartsia riipuksissani, mutta mielestäni vesimarmoroinnilla saa tehtyä aika vähällä vaivalla tosi kauniita ja ainutlaatuisia riipuksia, joten jos kynsilakkakoruista on kiinnostunut, niin tätä kannattaa kyllä kokeilla :)
Nail polish pendant

(Häpeämättömänä ennakkomainoksena kerron myös, että kaupan valikoimaan tulee toivon mukaan jo muutaman viikon päästä valmiita tarvikepaketteja riipusten tekoon (pohja, lasi, ketju).)

Distressed, take two

Tein jo kerran aikaisemminkin kynnet Chalkboard Nailsissa näkemälläni Distressed nail art -tekniikalla, mutta olen jo pitkään halunnut tehdä uudet kynnet vähän vähemmän karuilla värisävyillä. Nyt mustassa laatikossa on kauniita pastelleja vaikka muille jakaa, joten oli sopiva aika tällaisille kynsille.

Alkuperäinen suunnitelmani oli lakata kaikki muut kynnet paitsi nimettömät Kiko 345:lla, joka on sävyltään kaunis vaalea minttu, ja sitten lakata aksenttikynnet vaaleanlilalla Kiko 330:lla. Koristelut oli sitten tarkoitus tehdä valkealla ja käyttäen sitä päinvastaista värisävyä. Valitettavasti minulle sattui jonkinlainen aivopieru, ja huomasin lakkaavani kynsiä sillä lilalla. Muutenhan sillä ei sinänsä olisi ollut merkitystä, mutta noista kahdesta Kikosta tuo lila oli se peittävämpi, joten se olisi toiminut koristeluissa mintunsävyistä Kikoa paremmin.

No, pääväri ja aksenttiväri vaihtoivat paikkaa, mutta muuten tein kynnet suunnitelmani mukaan. Helppoa, suht nopeaa ja vaivatonta. Ja lopputulos? Tykkään!

Distressed Nails (Kiko 330 & Kiko 345)

  • Aluslakka: Essie First Base
  • Värilakat: Kiko 330 (lila), Kiko 345 (minttu), Gina Tricot White
  • Päällyslakka: G&G HK Girl Top Coat

Ja tämän piti alun perin olla tässä, mutta päädyinkin sitten vielä kolmen päivän jälkeen tuunaamaan näitä kynsiä, että ei tarvitsisi lakata kynsiä vielä uudelleen (olin menossa tapaamaan Murmista, Emmaa ja Sissiä, eikä moisille treffeille sovi lähteä rähjäisille kynsille – ymmärrätte varmaan :D). Siispä leimailin päälle tummanvioletit kuviot ja kynsien ilme muuttui aika lailla:

Distressed nails w/ stamping

  • Leimauslakka: Dashica Stamping Polish Purple
  • Leimauslaatta: PUEEN-36
  • Päällyslakka: G&G HK Girl Top Coat

Oli ehkä paras leimailukokemus ikinä. Vihdoinkin tajusin, millä tekniikalla minun pitää kuvio laatalta nostaa, että saan sen leimasimeen kunnolla – tähän mennessä Pueen-laatat ovat aiheuttaneet ihan luvattoman paljon harmaita hiuksia ja meinasin jo nakata ne mäkeen, mutta NYT SUJUI! :D

Wheeeeeeeeeeeeeeeeeeee!