Ei mennyt niin kuin Strömsössä

Sitä kuvitteli yhden onnistuneen liukuvärjäyksen jälkeen osaavansa tehdä toisenkin. Valitsin sitten turhan paksukoosteisen ja tumman lakan aloitukseen – ja siitä eteenpäin homma ei sitten mennytkään ihan niin kuin Strömsössä. No, näitä kynsiä on katseltu nyt perjantai-illasta asti ja tänä iltana ne saavat kyllä jo kyytiä. Gnnnhhh.

Poshen pohjalakka, sitten Mavalan helmiäisvalkeaa (ja en taida kyllä ostaa enää ensimmäistäkään Mavalaa, ne on ihan surkeita) ja violetteina China Glazen Joy ja Stella. Päällä ensin China Glazen Fairy Dustia ja hopeista Nubarin koristelulakkaa ja viimeisenä Poshen pikakuivattajaa. Phew.

stella-gradient

Seuraavaksi sitten taatusti jotain muuta kuin liukuvärjäystä…

– Papu –

Ranskalainen Renolla

Tässä on nyt se eilen mainittu Mavalan Renolla tehty ranskalainen manikyyri. Myös tipeissä on Mavalaa. Kyllä, kynsinauhat näyttävät juurikin noin kamalilta (tai luultavasti vielä kamalammilta) oikeastikin. En tajua, miten saisin niistä yhtä kauniit kuin kaikilla muilla… *kateellinen huokaus*

Kuvassa tuo Reno ei näytä häiritsevän vaalealta. Miehenkään mielestä lakka ei ole liian vaalea, mutta sanoi kyllä, että tämä sävy sopisi minulle paremmin, jos olisin blondi (totta). Katselin O.P.I:n värikarttaa vähän sillä silmällä, että josko sieltä löytyisi hyvä nude ranskalaista varten, ja ainakin Samoan sands näyttäisi ihan kivalta. Otan vastaan suosituksia, jos joku tietää nätin ei-liian-vaalean nuden ranskislakan!

reno-ranskal

En ole tähän lakkaukseen tyytyväinen, mutta aion parhaani mukaan yrittää sietää sitä mahdollisimman kauan. Onneksi älysin laittaa mukaan China Glazen Fairy Dustia, niin saan sentään nauttia kimaltelusta…

– Papu –

Ranskalaisesta lähdetään

Olen aina rakastanut ranskalaista manikyyriä. Toisilla, siis. Ei minulla itselläni sellaista ollut koskaan ollut, ennen kuin hurahdin pari viikkoa sitten… Ja miten ironista, että tällaisen tumpelon pitikin ihastua juuri siihen kaikkein pirullisimpaan manikyyriin! Neljä tai viisi yritystä on nyt takana, ja edelleen etsin parasta tapaa tehdä ns. ranskis.

Kuvassa on ihan ensimmäinen yritykseni, joka itse asiassa oli huomattavasti kauniimpi kuin yritykset kaksi ja kolme. Käytin Mavalan tippitarroja, jotka tosin osoittautuivat kamaliksi lakantuhoajiksi ja jotka olen sittemmin hyllyttänyt. Pohjalla on O.P.I. Privacy please (2 kerrosta), tipit on Mavalan valkealla ja päällä on … no, tuolloin se oli jokin-mikä-lie päällyslakka, joka sattui hyllystä löytymään.

2010-09-05-ranskis

Jotkut kuulemma tekevät tipit ensimmäiseksi, siistivät ne kauniiksi vanupuikolla ja kynsilakanpoistoaineella, ja viimeiseksi laittavat päälle hennon pinkkiä tai beigeä. Kokeilin sitäkin, mutta ainakin tuo O.P.I. vaatii kaksi  kerrosta näyttääkseen hyvältä – ja kaksi kerrosta sitä pilaa tipit tekemällä niistäkin vaaleanpunertavat. Ick.

No, harjoittelu jatkuu!

– Papu –